Valtatie 1:n parannushanke Espoon Kirkkojärvellä kohdalla jatkuu vilkkaana läpi kesäkauden. Kesä-elokuussa keskitytään mittaviin paalutus- ja valutöihin.

Maaliskuun lopulla käynnistynyt Vt 1:n parantaminen Kirkkojärven kohdalla etenee. Viime viikkoina työmaalla on aloiteltu mittavia paalutustöitä, jotka jatkuvat elokuulle asti.

Koko urakassa paalulaattoja tehdään kolmessa eri kohdassa yhteensä 23 500 m². Paalutusta on yhteensä 80 000 metriä, josta tänä vuonna saadaan valmiiksi yli puolet.

“Käytännössä valtatie rakennetaan Kirkkojärven kohdalla kahdessa osassa uudelleen asentamalla tien alle paalulaatat. Tähän ratkaisuun päädyttiin teknis-taloudellisin perustein”, Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Hietaniemi kertoo.

Paalutustyöt tehdään Suomen vilkkaimpiin kuuluvan tieosuuden kupeessa, mikä nostaa myös niiden työturvallisuuskriteerejä. Erityishuomio on työalustan vakaudessa ja oikeissa työskentelytavoissa.

“Näin varmistetaan töiden sujuvuus, niiden turvallisuus ja laadukas työnjälki”, Liikenneviraston työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen painottaa.

Uusi silta ulkoilijoille ja kevyelle liikenteelle

Kesäkuun työkohteita ovat teräsbetonipaalutukset pohjoisilla kaistoilla sekä uuden Naapurimäen sillan paalulaattojen raudoitus- ja valutyöt. Heinäkuussa listalla ovat mm. paalulaattojen raudoitukset ja valut, Naapurimäen sillan paalulaattojen täyttö ja siltakannen muottityöt.

Kasavuoren ja Kirkkojärven siltojen korjaukset jatkuvat syksyyn saakka ja tuovat mukanaan väliaikaisia liikenne- ja kaistajärjestelyjä.

Naapurimäen silta luo uuden ja turvallisen kulkuyhteyden Kirkkojärven ja Kasavuoren välille. Samalla alue nivoutuu osaksi lähiseudun kevyen liikenteen verkostoa.

”Kuusi metriä leveälle sillalle mahtuu sekä latu että aurattu kävely-yhteys rinnakkain”, Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Kristina Rocha kertoo.

Vt 1:n parannushankkeessa tietä  nostetaan Kirkkojärven kohdalla noin metrillä. Korotettavan tieosuuden pituus on 650 metriä.

Parannustyöt valmistuvat vuoden 2018 aikana ja ne tehdään ensin Turun suuntaan menevillä kaistoilla. Joulu-maaliskuussa työt ovat tauolla ja moottoritie normaalikäytössä. Myös Ely-keskus teettää vuoden 2017 aikana sillankorjaustöitä välillä Kehä III-Nupuri.

Hankkeen etenemisestä ja liikennejärjestelyistä saa ajantasaista tietoa Liikenneviraston verkkosivuilta ja hankkeen Facebook-sivuilta: www.liikennevirasto.fi/kirkkojarvi
www.trafikverket.fi/kyrktrask 
https://www.facebook.com/vt1kirkkojarvi

Lisätietoja:

Jukka Hietaniemi
Projektipäällikkö, Liikennevirasto
Puh. 029 534 3513
jukka.hietaniemi@liikennevirasto.fi

Taisto Malinen
Työmaapäällikkö, Kreate Oy
Puh. 050 528 0272
taisto.malinen@kreate.fi

Projektet med att förbättra riksväg 1 i Kyrkträsk i Esbo fortsätter med full fart under sommarsäsongen. Under juni-augusti koncentrerar man sig på de omfattande pålnings- och gjutningsarbetena.

Förbättringen av riksväg 1, som inleddes i slutet av mars vid Kyrkträsk, framskrider raskt. De omfattande pålningsarbetena har inletts på byggplatsen och de fortsätter ända till augusti.

Sammanlagt 23 500 m² påldäck på tre olika ställen ingår i entreprenaden. Pålningar görs totalt på en 80 000 meter lång sträcka, och över hälften färdigställs i år.

"I praktiken byggs riksvägen i Kyrkträsk i två etapper genom att  på nytt installera påldäck under vägen Vi har kommit fram till den här lösningen på teknisk-ekonomiska grunder", säger projektchef Jukka Hietaniemi vid Trafikverket.

Pålningsarbetet utförs intill ett av Finlands livligast trafikerade vägavsnitt, vilket också höjer arbetssäkerhetskriterierna. Särskild uppmärksamhet måste fästas vid arbetsplattformens stabilitet och rätta arbetsmetoder.

“På så sätt  kan man försäkra sig om att arbetet framskrider smidigt och att resultatet blir bra", säger arbetarskyddschef Risto Lappalainen vid Trafikverket.

En ny bro för motionärerna, gång- och cykeltrafiken

I juni görs pålningar i armerad betong på de nordliga körfälten samt armering och gjutning av påldäcken på Grannasbackens nya bro. I juli utförs armering och gjutning av  påldäck; påldäcken på Grannasbackens bro fylls och broddäcket formsätts.

Reparationerna av broarna vid Kasaberget och Kyrkträsk fortsätter fram till hösten och medför tillfälliga trafik- och körfältsregleringar.

Grannasbackens bro öppnar en ny och säker förbindelse mellan Kyrkträsk och Kasaberget. Samtidigt kopplas området till traktens gång- och cykelledsnät.

”På den sex meter breda bron ryms både ett skidspår och en plogad gångled bredvid varandra”, säger landskapsarkitekt Kristina Rocha vid Esbo stad.

I förbättringsprojektet på riksväg 1 höjs vägen vid Kyrkträsk med cirka en meter över den befintliga vägnivån. Vägavsnittet höjs upp på en 650 meter lång sträcka.

Förbättringsarbetet blir klart under 2018 och arbetet påbörjas på körfälten i riktning mot Åbo. Under december-mars avstannar arbetet och motorvägen är i normal användning. I år  låter också NTM-centralen göra broreparationsarbeten mellan Ring III och Nupurböle.

Det finns aktuell information om hur projektet framskrider och om trafikregleringarna på Trafikverkets webbsidor och på projektets Facebook-sidor: www.liikennevirasto.fi/kirkkojarvi
www.trafikverket.fi/kyrktrask 
https://www.facebook.com/vt1kirkkojarvi

Ytterligare information:

Jukka Hietaniemi
Projektchef, Trafikverket
Tfn 029 534 3513
jukka.hietaniemi@trafikverket.fi

Taisto Malinen
Arbetsplatschef, Kreate Oy
Tfn 050 528 0272
taisto.malinen@kreate.fi

Päällystystyö (sulkee/kaventaa) ajokaistoja Kuninkojantiellä välillä Aurorankatu-Tienhaara. Työ siirtyy tehtäväksi juhannuksen jälkeen. Työkoneita ja muuta kalustoa alueella.

Liikenneviraston Valtatie 22 Oulu–Kajaani–Vartius -hankkeen työt ovat edenneet suunnitellusti. Kajaanin pään parannuskohteet ovat jo valmistuneet ja Oulussa ollaan loppusuoralla töiden kanssa. Muhoksella ja Utajärvellä sen sijaan edessä ovat kiireisimmät ajat.

Hankkeen Oulun pään rakennusurakka sisältää valtatien 22 parantamisen Oulun sisääntulo-osuudella välillä Joutsentie–Konttisentie. Tavoitteena on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Urakassa Joutsentien ja Haarankankaan välinen valtatien 22 osuus levennetään nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi ja Haarankankaan ja Sääskensuontien välinen osuus parannetaan kaksikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. Lisäksi parannetaan Poikkimaantien ja Oulunlahdentien tasoliittymiä lisäämällä kääntymiskaistoja. Haarankankaan eritasoliittymään on rakennettu uudet rampit Oulun suuntaan.

”Lisäkaistojen ja liittymien parantamisen lisäksi hankkeessa on korjattu ja levennetty nykyisiä siltoja sekä rakennettu muun muassa telematiikkaa sekä melusuojausta. Nyt työn alla on vielä eristämistöitä siltojen kohdalla, kaidetöitä sekä viimeisen päällystekerroksen ja ajoratamaalausten teko”, projektipäällikkö Jukka Päkkilä Liikennevirastosta kertoo.

Kajaanin päässä jo valmista

Kajaanissa hankkeen työt ovat jo valmistuneet. Urakassa parannettiin valtateiden 5 ja 6 liittymän eli Sotkamontien eritasoliittymän kaistajärjestelyitä. Lisäksi valtatielle 5 rakennettiin kaksi väistötilaa Häikiönmäentien ja Pöyhölänniementien kohdille.

Muhoksella ja Utajärvellä tiedossa kiireinen kesä

Muhoksella ja Utajärvellä töitä on käynnissä monessa kohdassa. Toteutettavissa kohteissa painottuvat erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Muhoksella on työn alla muun muassa kevyen liikenteen väyliä ja kaksi kevyen liikenteen alikulkukäytävää. Liikenteen sujuvuus paranee myös valtatiellä 22 Muhokselle rakennettavien väistötilojen ja yksityistieliittymäjärjestelyjen myötä. Utajärvellä puolestaan työn alla on kevyen liikenteen väylän rakentaminen sekä turvallisuutta parantavat liittymäjärjestelyt.

Rakennustyöt Muhoksella ja Utajärvellä käynnistyivät osin jo loppuvuodesta 2016, mutta pääosa parannustoimenpiteistä tehdään vuoden 2017 kuluessa.

Hankkeen etenemistä voi seurata netissä osoitteessa www.liikennevirasto.fi/vt22oulu-kajaani ja Facebookissa www.facebook.com/valtatie22

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Jukka Päkkilä, Liikennevirasto, puh. 029 534 3755, jukka.pakkila@liikennevirasto.fi

Projekti‐insinööri Terhi Honkarinta, Liikennevirasto, puh. 029 534 3754, terhi.honkarinta@liikennevirasto.fi

Hankkeessa parannetaan liikenteen sujuvuutta Oulun kaupunkiseudulla ja kehitetään liikenneturvallisuutta koko yhteysvälillä Oulu - Kajaani. Hanke koostuu kahdesta erillisestä rakennusurakasta. Ensimmäisessä rakennusurakassa parannetaan valtatietä 22 Oulussa välillä Joutsentie – Konttisentie. Urakan työt toteutetaan pääosin vuonna 2016. Vuoteen 2017 painottuvaan toiseen rakennusurakkaan sisältyy parannuskohteita koko yhteysvälillä. Hanke valmistuu pääosin vuonna 2017.

Juhannusliikenteen vilkkaimmat päivät ovat torstai 22.6. ja sunnuntai 25.6. Molempina päivinä ruuhkat voivat hidastaa liikennettä, joten matkaan kannattaa varata riittävästi aikaa. Lisäksi ennen rattiin tarttumista on tärkeä varmistaa, että kuski on selvänä ja ajoneuvo kunnossa.

Liikenneviraston arvion mukaan juhannuksen menoliikenne on vilkkaimmillaan torstaina 22.6. kello 11–20 välillä. Tällöin liikennettä on normaalia kesäperjantaita enemmän varsinkin pääkaupunkiseudun ulosmenoteillä. Ruuhkatuntien aikana liikenteen nopeus saattaa laskea jopa 20–40 km/h tien nopeusrajoitusta alemmaksi esimerkiksi valtatiellä 4 pohjoiseen päin. Myös perjantaina 23.6. menoliikennettä on runsaasti, mutta silti selvästi vähemmän kuin torstaina.

”Juhannusliikenteeseen kannattaa lähteä mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Lisäksi ajoreitti on hyvä suunnitella etukäteen. Esimerkiksi sellaiset reitit, joilla on tietöitä, voivat ruuhkautua suuremmalla todennäköisyydellä”, muistuttaa liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto Liikennevirastosta.

Vaikka työskentely tietyömailla keskeytetään juhannuksen ajaksi, voi tietyöalueilla olla alemmat nopeusrajoitukset esimerkiksi kavennettujen kaistojen takia. Juhannusliikennettä hidastavia tietöitä on muun muassa Helsingin seudun kehäteillä ja monilla valtateillä. Tiedot käynnissä olevista tietöistä löydät Liikenneviraston Liikennetilanne-palvelusta.

Saaristoliikenteen arvioidaan kulkevan tänä juhannuksena edellisiä vuosia sujuvammin, sillä lauttojen määrää on lisätty.

Paluuliikenne keskittyy sunnuntaille

Juhannuksen paluuliikenne on vilkkaimmillaan sunnuntaina 25.6. kello 11–22 välillä. Myös paluuliikenteessä ajonopeudet voivat tippua huomattavasti ruuhkien takia. Liikennettä on runsaasti koko päivän varsinkin valtateillä 4 ja 5 Helsinkiin päin.

Poliisi valvoo liikennettä juhannuksena

Poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta muistuttaa, että poliisi valvoo juhannusliikenteessä erityisesti ajonopeuksia, ohituksia ja ajoetäisyyksiä.

”Juhannusaattona ja -päivänä teemme lisäksi tehostettua rattijuopumusvalvontaa juhlapaikkojen ja ravintoloiden läheisyydessä”, Ajaste huomauttaa.

Myös Liikenneturvalla on juhannuksena alkoholi mielessä. Jo pienikin määrä alkoholia lisää riskejä liikenteessä, ja liki puolet kohtalokkaista rattijuopumusonnettomuuksista ajetaan touko-elokuussa. Liikenneturva kehottaa keskikesän juhlijoita pitämään yhdessä huolta siitä, ettei kukaan tartu rattiin päihtyneenä.

”Juhannusreissuja ja -juhlia suunniteltaessa on hyvä miettiä ennakkoon kulkemiset ja suosia julkisia tai sopia porukan selvä kuski. Myös seuraavan päivän ajokuntoa kannattaa miettiä, jos yö meni valvoessa ja illan keittoon tuli muutakin kuin raparperia. Jos ajokunto yhtään epäilyttää, on ajoa siirrettävä”, painottaa Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Oulusta.

Oikealla asenteella juhannusliikenteeseen

Leppoisa asenne ja kiireetön aikataulu luovat hyvät lähtökohdat juhannusreissulle.

”Juhannustaiat voisikin tänä vuonna tehdä jo etukäteen ja kerätä kukkien sijaan kolme A:ta mukaan juhannusliikenteeseen eli huolehtia siitä, että ajoneuvo, aikataulu ja asenne ovat kunnossa”, summaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, joka raportoi juhannusliikenteen sujumista tien päältä. Kolmen A:n vinkit voi katsoa myös videolta: https://www.youtube.com/watch?v=aU_fYAF3wOc.

Juhannuksesta ennustetaan viileää, mutta poutaista

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 20.6. tekemän ennusteen mukaan juhannuksesta on tulossa verrattain viileä ja poutainen. Juhannusaattona pilvisyys on runsasta etenkin maan itä- ja pohjoisosassa ja paikoin sataa vähän vettä. Maan länsiosassa päivä lienee pääosin poutainen ja osin aurinkoinen. Lämpötila vaihtelee 10 ja 15 asteen välillä, lännessä 14 ja 18 asteen välillä. Lapissa on paikoin koleampaa. Juhannusyö on viileä ja heikkotuulinen, joten jopa hallaa voi esiintyä selkeillä alueilla.

Juhannuspäivä on laajalti poutainen ja on hieman aattoa lämpimämpi, pilvisyyden vaihdellessa puolipilvisestä pilviseen. Illemmalla länsirannikolle saapuu lännestä sadealue. Lämpötila kohoaa lännessä 16 ja 20 asteen, sekä idässä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 13 ja 17 asteen välille. Lapissa ollaan yhä 10 ja 15 asteen lukemissa.

Tuuli on juhannuksen aikana laajalti heikkoa tai kohtalaista.

Voimassa olevat varoitukset on hyvä tarkistaa etenkin ennen vesille lähtemistä, jotta sää ei pääse yllättämään. Varoitukset löytyvät osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisäksi uudesta merisää-palvelusta http://ilmatieteenlaitos.fi/merisaa voi tarkistaa sekä tuoreimmat havainnot että ennusteet Itämerelle.

Älä huku juhannuksena – käytä pelastusliivejä!

Tänäkin juhannuksena poliisi valvoo ja turvaa myös vesiliikennettä.

”Valvomme etenkin kuljettajan kuntoa ja veneen turvavarusteita. Pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina veneessä oltaessa”, poliisitarkastaja Ajaste sanoo.

”Kannattaa myös kiinnittää moottorin hätäkatkaisijan remmi pelastusliivien lenkkiin. Tällä voidaan varmistaa moottorin sammuminen, jos jostain syystä putoaa veneestä", muistuttaa yksikönpäällikkö Ville Räisänen Trafista: ”Jos veneestä löytyy hätäkatkaisija, kannattaa sitä ehdottomasti käyttää, sillä se on helppokäyttöinen turvallisuusvaruste ja hyvä henkivakuutus.”

Lisätietoa

Tiedot tietöistä, liikennehäiriöistä ja ajokelistä: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/.

Twitterissä @liikennetilanne ja @LiikennePKS.

Pääkaupunkiseudun juhannusliikenne:
Liikenneviraston tieliikennekeskus, Helsinki p. 020 637 3328

Muun Suomen juhannusliikenne:
Liikenneviraston tieliikennekeskus, Tampere p. 020 637 3330

Tietopaketti: Ennusteet juhannuksen liikennemääristä ja nopeuksista (pdf)

Poliisi
poliisitarkastaja Timo Ajaste,
Poliisihallitus
p. 0295 481 755

Medialla on mahdollisuus haastatella liikennepoliisin partioita Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella puhelimitse tai sopia tiedottamisesta tien päältä yhteystietolistan mukaisesti.

To 22.6
klo 12-16, ylikonstaapeli Kim Väänänen, p. 050-4560619
klo 16-20, ylikonstaapeli Leena Leppälä, p. 050-4560622

Pe 23.6
klo 08-12, ylikonstaapeli Timo Jaakkola, p. 0400-313788
klo 12-17, ylikonstaapeli Leena Leppälä, p. 050-4560622
klo 17-21, ylikonstaapeli Kim Väänänen, p. 050-4560619

Su 25.6
klo 17-21, ylikonstaapeli Kim Väänänen, p. 050-4560619

Liikenneturva
aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi,
p. 020 7282 379

Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitoksen viestintä, viestinta@fmi.fi

Trafi
johtava asiantuntija Jussi Pohjonen,
p. 029 5345 310,
jussi.pohjonen (at) trafi.fi, Twitterissä @JussiPohjonen (tieliikenne)
Jussi Pohjonen on tien päällä torstaina klo 10–16, jolloin häneltä voi kysellä myös suoraan kuulumisia juhannusliikenteestä.

yksikönpäällikkö Ville Räisänen, p. 029 5346 457, ville.raisanen@trafi.fi, Twitterissä @villeraisanen (veneily)

Jokavuotiset juhannusruuhkat alkavat torstaina ja jatkuvat perjantaina, kun suomalaiset suuntaavat juhannuspyhiksi mökille. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan noin joka kolmas suomalainen lähtee autolla juhannuksen viettoon. Enemmistö suomalaisista pyrkii ajoittamaan lähtönsä vähemmän ruuhkaiseen hetkeen. Juhannuksen tärkeimmät turvallisuusvinkit liittyvät liikenteeseen ja alkoholiin.

Juhannuksen pitkä viikonloppu kerää tiet täyteen autoilijoita ja ruuhkat voivat aiheuttaa monille päänvaivaa. Erityisesti pääkaupunkiseudun läheisyydessä teiden odotetaan ruuhkautuvan torstaina ja perjantaina aamupäivällä. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan 20 prosenttia suomalaisista välttää autoilua juhannuksen menoliikenteessä.

-        Juhannusliikenteen sujuvuus vaihtelee sään ja ajokelin mukaan, mutta ruuhkat tutuissa paikoissa ovat varma asia. Monien on hankalaa välttää ruuhkia, jos haluaa työviikon päätteeksi perjantai-illaksi mökille. Erityisesti pitkissä ruuhkajonoissa kannattaa olla varovainen, jotta ei tapahdu peräänajoja tai muita liikennevahinkoja, kertoo LähiTapiolan moottoriajoneuvovakuuttamisen johtaja Tapani Alaviiri.

Moni juhannuksena autoileva osaa vältellä pahimpia ruuhkasumia näppärillä keinoilla. Esimerkiksi lähes 60 prosenttia suomalaisista pyrkii optimoimaan lähtöaikaansa välttääkseen autojonoissa istuskelun. Lisäksi valitaan vaihtoehtoisia reittejä ja seurataan liikenteen tilannetta liikennetiedotteista.

Tärkeimmät turvallisuusvinkit

Juhannuksen tärkeimmät turvallisuusvinkit ovat perinteiset: järki käteen liikenteessä ja älä aja jos nautit alkoholia.

-        Liikenneruuhkissa on tärkeää pitää maltti mielessä ja välttää turhia ohituksia. Ruuhkassa istuvan kannattaa yrittää hyväksyä matkan pidempi kesto, sillä siinä vaiheessa on vaikea enää jouduttaa matkantekoaan. Toinen tärkeä muistutus liittyy alkoholiin: älä aja, jos olet nauttinut alkoholia. Myös pienet siirtymät autolla mökkiteillä kannattaa jättää väliin. Vesilläliikkujien tulee muistaa pukea pelastusliivit oikein päälleen ja huomioida sääolosuhteet, Alaviiri muistuttaa.

Juhannuksen paluuliikenne on aiempina vuosina alkanut sunnuntaina puolilta päivin. Se ei kuitenkaan yleensä ole yhtä paha kuin menoliikenne, koska monet jäävät viettämään kesälomiaan juhannukselta, Alaviiri toteaa.

Tutkimustiedot perustuvat LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen. Kantar TNS:n tekemä tutkimus toteutettiin toukokuussa ja siihen vastasi 1 007 iältään 15-74 -vuotiasta suomalaista.

Vinkit sujuvaan juhannusreissuun:

• Seuraa liikennetiedotteita ja suunnittele reittisi hyvissä ajoin.
• Pakkaa autoa pikkuhiljaa jo reissua edeltävinä päivinä, jotta lähtö sujuu vaivattomammin
• Ota matkalle mukaan tarpeeksi evästä ja juotavaa, jotta vältät turhat pysähdykset.
• Jos kyydissä on lapsia, ota pientä tekemistä sisältävät puuhapaketit ja tablettitietokoneet mukaan.
• Ota etukäteen selvää tietöistä tai yleisötapahtumista reittisi varrella. Esimerkiksi  Liikenneviraston palvelu tarjoaa tietoa tietöistä: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

Midsommartrafiken är som livligast torsdag 22.6 och söndag 25.6. Under båda dagarna kan trafikstockningar fördröja trafiken, så det gäller att reservera tillräckligt med tid för resan. Innan man ger sig i väg är det viktigt att försäkra sig om att föraren är nykter och bilen i gott skick.

Enligt Trafikverkets uppskattning är trafiken inför midsommaren livligast på torsdag 22.6 kl. 11–20. Då är det mera trafik än under en normal fredag under sommaren, särskilt på vägarna ut från huvudstadsregionen. Under rusningstiden kan hastigheten sjunka 20–40 km/h under den tillåtna hastigheten, exempelvis på riksväg 4 norrut. Det är mycket trafik också på fredag 23.6, men betydligt mindre än på torsdagen.

"I mån av möjlighet lönar det sig att starta före eller efter den värsta rusningstiden. Det är också bra att planera rutten i förväg. På sådana rutter där vägarbeten pågår finns det större risk för trafikstockningar", säger trafikcentralchef Juha Alikoivisto vid Trafikverket.

Fastän arbetet på byggarbetsplatserna avstannar under midsommaren, kan det förekomma sänkta hastigheter vid dem p.g.a smalare körfält. Vägarbeten som fördröjer midsommartrafiken finns bl.a. på ringvägarna i Helsingforsregionen och på många riksvägar. Information om pågående vägarbeten fås via Trafikverkets tjänst Trafikläget.

Skärgårdstrafiken väntas i år löpa smidigare än tidigare, eftersom man har ökat antalet färjor.

Returtrafiken koncentreras till söndagen

Midsommarens returtrafik är som livligast söndag 25.6 kl. 11-22. Under returtrafikens rusningstid kan hastigheterna sjunka betydligt. Trafiken är livlig hela dagen, särskilt på riksväg 4 och 5 i riktning mot Helsingfors.

Polisen övervakar midsommartrafiken

Polisinspektör Timo Ajaste från Polisstyrelsen påminner om att polisen i midsommartrafiken särskilt övervakar körhastigheter, omkörningar och avstånden mellan bilarna.

"På midsommaraftonen och -dagen skärper polisen övervakningen av rattfylleri i närheten av festplatser och restauranger, säger Ajaste.

Också Trafikskyddet fäster särskild uppmärksamhet vid alkoholbruket under midsommaren. Redan en liten mängd alkohol ökar riskerna i trafiken, och nästan hälften av alla rattfylleriolyckor med dödlig utgång inträffar under maj-augusti. Trafikskyddet uppmanar midsommarfirarna att tillsammans se till att ingen sätter sig bakom ratten i berusat tillstånd.

"Då man planerar midsommarresor och -fester är det bra att i förväg bestämma hur man ska ta sig dit och tillbaka; att välja kollektivtrafik eller komma överens om vem i gänget som ska köra och därför hålla sig nykter Det är inte säkert att man är i körskick följande dag om man har vakat och druckit alkohol ännu sent på natten. Om det råder minsta tvivel om körskicket, måste man skjuta fram resan, säger regionchef Rainer Kinisjärvi vid Trafikskyddet i Uleåborg.

Rätt attityd i midsommartrafiken

En avslappnad attityd och en inte alltför snäv tidtabell skapar goda förutsättningar för midsommarresan.

"Kom ihåg följande tre saker inför midsommarresan: kolla att bilen är i skick, reservera tillräckligt med tid och håll humöret uppe", säger Jussi Pohjonen, ledande sakkunnig vid Trafi. Pohjonen kommer att röra sig på vägarna under midsommarhelgen och rapportera om hur trafiken löper. Se en video med Jussi Pohjonens tips för midsommarresandet (på finska) (https://www.youtube.com/watch?v=aU_fYAF3wOc.

Sval, men regnfri midsommar

Enligt Meteorologiska institutets prognos tisdag 20.6, blir midsommaren relativt sval och regnfri. På midsommarafton är det molnigt särskilt i landets östra och norra delar och ställvis lätt regn. I västra Finland blir det mestadels uppehåll med en del sol. Temperaturen varierar mellan 10 och 15 grader, i väster mellan 14 och 18 grader. I Lappland är det ställvis kyligare. Midsommarnatten är sval med svag vind, och det kan förekomma nattfrost i områden med klart väder.

På midsommardagen är det mestadels uppehåll och lite varmare än på midsommarafton. Molnigheten varierar from halvmulet till helmulet. Mot kvällen nås västkusten av ett regnområde västerifrån. I väster stiger temperaturen till mellan 16 och 20 grader, och i öster, i Norra Österbotten och i Kajanaland till mellan 13 och 17 grader. I Lappland hålls temperaturen mellan 10 och 15 grader.

Under midsommaren är det mestadels svag eller måttlig vind.

Det lönar sig att kontrollera gällande varningar innan man ger sig ut på sjön för att inte överraskas av vädret. Varningarna finns på adressen http://sv.ilmatieteenlaitos.fi/varningar

Via den nya tjänsten Sjövädret och Östersjön http://sv.ilmatieteenlaitos.fi/sjovadret-och-ostersjon kan man se de senaste observationerna och prognoserna för Östersjön.

Undvik drunkningsolyckor under midsommarhelgen – använd flytväst!

Också denna midsommar övervakar och tryggar polisen sjötrafiken.

" Vi övervakar särskilt förarens skick och båtens säkerhetsutrustningar. Det lönar sig att alltid ha flytvästen på när du är i båten" säger polisinspektör Ajaste.

”Det lönar sig att fästa remmen från båtens nödstopp i flytvästen. Om man av någon anledning faller överbord, stannar motorn genast”, säger Ville Räisänen vid Trafi: ”Om båten är utrustad med nödstopp, ska man absolut använda det. Detta är säkerhetsutrustning som är lätt att använda och en bra livförsäkring.”

Ytterligare information

Information om vägarbeten, trafikstörningar och väglag http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/.

Twitter @liikennetilanne och @LiikennePKS.

Midsommartrafiken i huvudstadsregionen:
Trafikverkets vägtrafikcentral, Helsingfors, tfn 020 637 3328

Midsommartrafiken i övriga landet:
Trafikverkets vägtrafikcentral, Tammerfors, tfn 020 637 3330

Informationspaket: Prognos över trafikmängderna och hastigheterna i midsommartrafiken (pdf).

Polisen
polisinspektör Timo Ajaste,
Polisstyrelsen
tfn 0295 481 755

Medierna har möjlighet att intervjua trafikpolisens patruller i området som hör till Östra Nylands polisinrättning per telefon eller komma överens om att gå ut med information direkt från vägarna enligt kontaktlistan nedan.

To 22.6
kl. 12-16, överkonstapel Kim Väänänen, tfn 050-4560619
kl. 16-20, överkonstapel Leena Leppälä, tfn 050-4560622

Fre 23.6
kl. 08-12, överkonstapel Timo Jaakkola, tfn 0400-313788
kl. 12-17, överkonstapel Leena Leppälä, tfn 050-4560622
kl. 17-21, överkonstapel Kim Väänänen, tfn 050-4560619

Sö 25.6
kl. 17-21, överkonstapel Kim Väänänen, tfn 050-4560619

Trafikskyddet
regionchef Rainer Kinisjärvi,
tfn 020 7282 379

Meteorologiska institutet
Meteorologiska institutets kommunikation, viestinta@fmi.fi

Trafi

ledande sakkunnig Jussi Pohjonen,
tfn 029 5345 310, jussi.pohjonen (at) trafi.fi, Twitter @JussiPohjonen (vägtrafik)
Jussi Pohjonen rör sig på vägarna på torsdag kl. 10-16, då man kan ställa frågor om midsommartrafiken direkt till honom.

enhetschef Ville Räisänen, tfn 029 5346 457, ville.raisanen@trafi.fi, Twitter @villeraisanen (båtliv)

Trafin koordinoima Liikennelabra on käynnistänyt digitaalisia liikennepalveluja arktisissa olosuhteissa testaavan hankkeen, jossa tutkitaan ja kehitetään uusia liikenteen palveluja Suomessa sekä rajat ylittävässä liikenteessä. Tällä viikolla Strasbourgissa järjestettävässä ITS Europe -konferenssissa julkistettiin hankkeen myötä alkanut yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että hanke laajenee kattamaan myös Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön. Tarkoituksenamme on edistää automaattiajamisen kehittämistä ja implementointia laajasti”, toteaa neuvotteluja Suomen puolesta käynyt Trafin tietojohtaja Juha Kenraali.

Digitaaliset liikennepalvelut arktisissa olosuhteissa -hanke käynnistyi vuoden 2017 toukokuussa ja hankkeella pyritään kehittämään ja testaamaan yritysvetoisesti uusia palveluja liikkuvan testialustan avulla. Tavoitteena on tehdä liikkuvasta testialustasta paikasta riippumaton, jolloin esimerkiksi 5G-teknologiaa ja automaatiota olisi mahdollista testata myös testiympäristöjen ulkopuolella.

Liikkuva testilaboratorio mahdollistaa testauksen missä vain

”Hankkeen yhtenä lähtökohtana oli käydä vuoropuhelua ja edistää yhteistyötä myös valtioiden rajojen yli kuten Venäjälle tai muihin Pohjoismaihin. Tavoitteena on, että testaustoiminta ja esimerkiksi V2X-teknologiaan liittyvät palvelut käynnistyvät yritysvetoisesti”, kertoo Kenraali.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa automaattiajoneuvojen kokeilut ja ajoneuvojen testilupien hankkiminen käy nopeasti.

”Hankkeen myötä yrityskonsortio yhteistyössä VTT:n kanssa on kehittänyt testilaboratorion, joka on varusteltu laitteilla, jotka mahdollistavat esimerkiksi day1-palvelujen, V2X-telematiikan ja tiedonsiirtoyhteyksien testaamista. Ensin pilotoimme ajoneuvoa Suomen puolella, mutta seuraavaksi tarkoituksena on viedä ajoneuvo rajojen toiselle puolelle,” toteaa Lasse Nykänen VTT:stä. VTT ja ITS Russia ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa pyritään edistämään kansainvälistä yhteistyötä.

VTT koordinoi kansallista yrityskonsortiota, johon kuuluvat Indagon, Nokia, Vediafi, Dynniq ja Infotripla. Mukaan toivotaan myös uusia, yhteistyöstä kiinnostuneita tahoja.

ITS Europen älykkään liikenteen seminaarissa 20.6.2017 Strasbourgissa. Kuvassa vasemmalta Trafin Anders Granfelt, liikenne- ja viestintäministeriön Seppo Öörni, VTT:n Veli-Matti Lahti, ITS Russianin Evgeny Litvin, Trafin Noora Lähde ja Juha Kenraali sekä ITS Russianin Oleg Kudryavtsev.

Lisätietoja:
www.liikennelabra.fi
Trafi:
tietojohtaja Juha Kenraali, p. 040 557 8903, juha.kenraali@trafi.fi, Twitterissä @JuhaKenraali
VTT:
Lasse Nykänen, p. 050 3031268, lasse.nykanen@vtt.fi, Twitterissä @NykanenL

Järnvägs- och byggnadsplanerna för Centrumslingan, som är ett samprojekt mellan Trafikverket och Helsingfors stad, är nu klara. Detaljplanen är godkänd, men det har ännu inte fattats något beslut om genomförande.  

I Södra Finland ökar både befolknings- och trafikmängderna. Den spårbundna trafiken får en allt större betydelse i framtiden för att vägtrafiken ska löpa smidigt och för att man ska hitta fungerande lösningar för boende och markanvändning. Enligt Trafikverkets utredningar kommer trängseln på järnvägarna i Södra Finland senast 2035 att vara ohållbar, om det inte vidtas utvecklingsåtgärder.

Verksamhetsförutsättningarna för tågtrafiken tryggas genom en långsiktig projekthelhet, som inbegriper de redan pågående projekten på stambanan, i Böle och på Helsingfors bangård samt projekten Centrumslingan och Esbo stadsbana som ännu väntar på beslut om genomförande.

Centrumslingan gör både fjärr- och närtrafiken smidigare, och påverkar därför hela landet. Centrumslingan är en planerad järnvägsslinga för närtåg under centrala Helsingfors. Den droppformade banan börjar i Böle och löper i en 8 kilometer lång tunnel via Tölö, Helsingfors centrum och Hagnäs tillbaka till Böle.

Planeringsprojektet producerade data

Planeringsprojektet, som startades för fem år sedan, omfattade bland annat  borrningar i berggrunden på cirka 2000 ställen. På så vis fick man fram enorma mängder data om berggrunden i järnvägsområdet, typen av berggrund och hur långt under markytan den ligger.

Den färska byggnadsplanen innehåller planer för stationer, förbindelser, järnvägen samt för service- och räddningstunnlar. I fråga om tekniska lösningar har planeringen hållits på en nivå, där planerna inte föråldras i takt med att miljön och tekniken utvecklas. 

I kostnadsberäkningen har man kunnat utnyttja information om anbudspris och faktiska pris som gällde Ringbanan och Västmetron, och man har beräknat varje sektion av byggandet skilt för sig. Till exempel har priset beräknats skilt för varje ingång.  

Kostnadsberäkningen beror på genomförandetiden

Investeringskostnaderna för projektet är nu uppskattningsvis 1,3 miljarder euro. Priset påverkas emellertid i hög grad av genomförandetiden, vilken instans som äger stationerna samt vilka beslut ägaren fattar i fråga om material och tjänster.

"Uppskattningen har gjorts enligt nuläget och kostnadsberäkningen har gjorts enligt den uppskattade kostnadsnivån 2022. Det tar cirka 10 år att bygga Centrumslingan, så investeringsbeslutet måste vara långsiktigt", säger Rami Metsäpelto, överdirektör vid Trafikverket.

"I enlighet med MBT-avtalet i Helsingforsregionen, kommer man härnäst att göra en uppskattning om projektets finansiering och tidsplan för genomförande. För finansieringens del drar man nytta av arbetet som arbetsgruppen för Centrumslingans finansieringsmodell redan har gjort", konstaterar Metsäpelto.

Kostnaderna för planeringsskedet som inleddes 2012 var 35 miljoner, varav EU:s planeringsstöd uppgick till 16,5 miljoner euro. Över 300 planerare och sakkunniga har deltagit i Centrumslingans järnvägs- och byggnadsplanering. Från beställarens och intressegruppernas sida deltog över 100 personer i projektet.

Ytterligare information:

Överdirektör Rami Metsäpelto, Trafikverket tfn 029 534 3018
Sektorchefen i stadsmiljösektorn Mikko Aho, Helsingfors Stad tfn 09 310 37100
http://www.liikennevirasto.fi/web/sv/alla-projekt/centrumslingan

Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin yhteisen Pisararata-hankkeen rata- ja rakentamissuunnitelmat on saatu valmiiksi. Asemakaava on hyväksytty, mutta toteutuspäätöstä rakentamisesta ei vielä ole.   

Etelä-Suomen väestö- ja liikennemäärät ovat kasvussa. Sujuva tieliikenne sekä toimivan asumisen ja maankäytön kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessa vahvaa roolia raideliikenteeltä. Liikenneviraston selvitysten mukaan Etelä-Suomen rautatieverkon ruuhkautuminen on kestämätöntä viimeistään 2035, ellei kehittämistoimia toteuteta.

Junaliikenteen toimintaedellytykset turvataan pitkän tähtäimen hankekokonaisuudella, johon kuuluvat käynnissä olevat hankkeet pääradalla, Pasilassa ja Helsingin ratapihalla sekä toteutuspäätöstä odottavat Pisararata sekä Espoon kaupunkirata.

Pisararata sujuvoittaa sekä kauko- että lähijunaliikennettä, ja siksi sillä on suuri vaikutus koko maalle. Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisaran mallinen rata alkaa Pasilasta ja kiertää 8 km tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Suunnitteluhankkeessa oli kyse tiedon tuottamisesta

Viisi vuotta sitten käynnistyneessä suunnitteluhankkeessa tehtiin muun muassa kallioperäkairauksia noin 2000 pisteessä. Näin saatiin valtavasti tietoa rata-alueen kallion laadusta ja korkeudesta maanpinnan alapuolella.

Nyt valmistunut rakentamissuunnitelma sisältää suunnitelmat asemille, kulkuyhteyksille, radalle sekä huolto- ja pelastustunnelille. Teknisten ratkaisujen osalta suunnittelu jätettiin tasoon, jossa suunnitelmat eivät vanhene ympäristön ja tekniikan kehittyessä.  

Kustannuslaskennassa on arvioitu jokainen rakentamisen lohko erikseen ja siinä on hyödynnetty Kehäradalta ja Länsimetrosta saatuja tarjoushintoja ja toteutuneita hintoja koskevia tietoja. Esimerkiksi kunkin sisäänkäynnin hinta on arvioitu omana osanaan.  

Kustannusarvio riippuu toteutusajankohdasta

Hankkeen investointikustannuksen arvioidaan nyt olevan n. 1,3 miljardia euroa. Hintaan vaikuttaa kuitenkin paljon toteuttamisen ajankohta sekä se, mikä taho omistaa asemat ja millaisia ratkaisuja omistaja haluaa niissä materiaalien ja palvelujen suhteen tehdä.

”Arvio on tehty tämän hetken tietojen mukaan ja kustannusarvio on laskettu vuoden 2022 ennustetussa kustannustasossa. Pisararadan rakentamisen arvioitu kesto on 10 vuotta, joten investointipäätöksen tekemisessä täytyy varautua pitkälle tulevaisuuteen.”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto.

”Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti seuraavaksi tehdään arvio hankkeen toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta. Rahoituksen osalta hyödynnetään jo tehtyä Pisararadan rahoitusmallityöryhmän työtä”, Metsäpelto toteaa.

Vuonna 2012 käynnistyneen suunnitteluvaiheen kustannukset olivat 35 miljoonaa euroa, josta EU:n suunnittelutukea on 16,5 miljoonaa euroa. Pisararadan rata- ja rakentamissuunnittelun aikana työhön osallistui yli 300 suunnittelija ja asiantuntijaa, lisäksi tilaajan ja sidosryhmien puolelta projektiin osallistuneita oli yli 100.

Lisätietoa:

Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Liikennevirasto p. 029 534 3018
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho, puh. 09-31037100
http://www.liikennevirasto.fi/pisara

Metsähallitus ja Sodankylän kunta ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksen Luoston matkailukeskuksessa sijaitsevasta määräalasta ja kahdesta paikoitusalueesta. Myytyjen määräalojen pinta-ala on yhteensä noin 30 hehtaaria ja kauppahinta 42 000 euroa.

Määräalat sijoittuvat Luoston osayleiskaava-alueelle sekä asemakaava-alueelle. Isomman alueen keskelle jää Metsähallituksen omistukseen 7000 neliön tontti, jolla sijaitsee kansallispuiston huoltotukikohta.

Alueet on osoitettu Luoston osayleiskaavassa pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi, energiahuollon alueeksi, virkistysalueeksi sekä Luoston asemakaavassa yleiseksi pysäköintialueeksi.

”Haluamme olla mukana Luoston alueen kehittämisessä. Kaupan ja kaavoittamisen myötä alueelle saadaan jo pitkään kaivattua varastoaluetta esim. polttopuilla ja latukoneille”, Metsähallituksen myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu sanoo.

”Tämä on Sodankylän kunnalle tärkeä kauppa. Saimme raakamaata, jota pääsemme nyt kaavoittamaan yleiskaavan mukaisesti”, Sodankylän kunnan maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen sanoo.

”Kaavoittaminen on Luoston aluekokonaisuuden kannalta merkittävä, sillä siellä ei ole tällä hetkellä varastointiin tai huoltorakennuksille kaavoitettua tilaa”, Pesonen jatkaa. ”Tämä voi houkutella erilaisia huolto- ja ohjelmapalveluyrityksiä investoimaan alueelle”.

Kaavan on tarkoitus olla valmis kesällä 2018 eli parhaimmillaan tontit voisivat olla luovutettavissa vuoden 2018 loppusyksyllä.

Pesonen kertoo, että Luoston strategia tullaan päivittämään ja siinä visioidaan uusia kehityspolkuja. Yksi polku on luonnonvalo-teema ja sen ympärille rakentuva matkailu. ”Kunta on jo uusinut alueen latuvalaisimet niin, että niitä voidaan himmentää. Tällä tuetaan revontulimatkailua. Sama tekniikka on tarkoitus rakentaa myös katuosuuksille”, Pesonen kertoo.

Lisätiedot
Metsähallitus Kiinteistökehitys, myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu, 040 510 3194
Metsähallitus Kiinteistökehitys, myyntipäällikkö Kari Männistö, 0400 180 063
Sodankylän kunta, maankäyttöpäällikkö Ari Pesonen, 040 769 5950

Katkeavatko pyörätiet? Onko bussin käyttö hankalaa? Voisitko kävellä tai pyöräillä enemmän?

Porukka-kysely kerää kaupunkilaisten näkemyksiä liikkumisesta kestävän kaupunkiliikkumisen nykytilan kartoittamisen tueksi. Kyselyyn voi vastata sunnuntaihin 25.6.2017 asti.

Lahdessa laaditaan parhaillaan kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa, jossa asukkailla on tärkeä rooli.

-Haluamme laatia yhdessä kaupunkilaisten kanssa suunnitelman siitä, millaisessa kaupunkiympäristössä lahtelaisten arkiliikkuminen sujuu parhaiten. Liikenneinvestoinnit ovat kalliita ja pitkäikäisiä, ja ne määrittävät sitä, minkälaisen kaupungin tulevat sukupolvet saavat käyttöönsä, sanoo liikenneinsinööri Kristiina Kartimo.

Kaikki liikkumismuodot tasapuolisesti huomioon

Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat yksityisautoilua edullisempia, terveellisempiä ja tilaa säästävämpiä tapoja liikkua kasvavassa kaupungissa. Autoilun vähentyminen myös parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua. Kävely- ja pyöräily-ympäristön pitää olla niin toimiva ja esteettisesti laadukas, että se houkuttelee jättämään auton kotiin. Turvallisessa ja viihtyisässä kaupungissa myös lapset ja iäkkäät liikkuvat itsenäisesti kävellen ja pyörällä.

- Tarkoitus ei ole pakottaa ketään vaikkapa pyöräilemään, vaan antaa ihmisille mahdollisuus valita. Lahdessa autoillaan jatkossakin, mutta tavoitteena on tarjota ihmisten erilaisiin tarpeisiin sopivia vaihtoehtoja. Liikkuminen helpottuu, kun liikennesuunnittelussa otetaan kaikki liikkumismuodot tasapuolisesti huomioon.

- Unelmoimme ympäristökaupungista, jossa ihmisten arki sujuu, eikä liikenne aiheuta asukkaille haittoja kuten melua, pölyä, päästöjä ja liikenneonnettomuuksia. Uskomme, että unelma voi toteutua yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa, Kartimo summaa.

Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma on osa Lahden suunta -työtä

Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma laaditaan osana Lahden suunta -työtä. Se on jatkuva prosessi, jossa neljän vuoden välein analysoidaan nykytilanne, tarkistetaan tavoitteet, asetetaan toimenpiteet sekä lopuksi arvioidaan tulokset ja otetaan opit uudelle kierrokselle. Nykyinen ohjelma ajoittuu vuosille 2017–2021.

Lahden suunta -työssä laaditaan myös yleiskaava, jossa puolestaan hahmotetaan tulevaisuuden kaupungin fyysistä ympäristöä ja rakennetta kokonaisuutena.

Nyt on käynnissä liikkumisen nykytilan analysointi, jota varten Porukka-kyselykin on tehty. Nykytilan perusteella tehdään liikkumisen skenaarioita eli mahdollisia tulevaisuuskuvia, joiden avulla syksyn aikana muodostetaan Lahden suunta -työn tavoitteet. 

- Olennaista on ratkaista, miten ihmiset pääsevät paikasta toiseen mahdollisimman sujuvasti niin, että liikkuminen on myös taloudellista ja kestävää koko yhteiskunnan kannalta. Kaupungin kasvaessa ihmisiä ja ajoneuvoja tulee lisää, mutta kaduilla rakennusten välissä olevaa tilaa ei, toteaa Kartimo.

Lahden kaupungin Porukka-sovellus https://www.lahti.fi/tietoa-lahdesta/Lahti-info/porukka-sovellus

Lisätiedot

Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo, p. 050 559 4100

Servicen vid Raseborgs slott förbättras för att bättre motsvara kundernas önskemål. Tisdagen den 21.6. öppnas slottets nybyggda servicebyggnad. Där kan man i fortsättningen köpa biljetter till slottet och till guidade turer och fr.o.m. den 29.6. även biljetter till sommarteatern Footloose föreställning. Besökarna har även önskat en förbättring av slottets toaletter och i servicebyggnaden finns nu vattenklosetter. I butiken finns också ett urval souvenirer av bra kvalitet. Forststyrelsen har låtit bygga byggnaden, där den bekanta företagaren från Raseborgs slottsknektens stuga fungerar. Dagligen serveras på Slottsknektens stuga en läcker lunch gjord av råvaror från närområdet. Av företagaren kan man också reservera privattillställningar, gruppbesök, guidningar och middagar på slottet. Men sommarbussen kommer man lätt från Ekenäs centrum till Raseborgs slott.  Bussens tidtabell möjliggör besök från två till fem timmar.

Slottet lyses upp för att fira det hundraåriga Finland

Man satsar på belysningen vid Raseborgs slott och på försommaren fortsätter installeringsarbetena för belysningen. Inom Forststyrelsens och Humaks projekt Lights On! inte bara byggs slottets grundbelysning utan firas det hundraåriga Finland med ljuskonstverk. Under Finlands naturens dag den 26.8.2017 firas ljusets fest och i augustikvällen finns mycket att se, uppleva och göra för hela familjen. Vi äter picnic tillsammans i lyktors sken, vi njuter av körkonserten, lyser upp ån med flytande ljus, får höra spännande berättelser och provar på ljusmålning. Evenemangets höjdpunkt infaller när kvälls­mörkret lagt sig, då vinnarna i den internationella belysningstävlingen projicerar sin ljusinstallation ”Reflection of History” på slottsruinens mur. Utöver ljusinstallationen tänds också den permanenta belysningen vid slottsruinen.

Arkeologerna har återvänt till utgrävningarna vid Raseborg. Utgrävningarna koncentreras till slottets östra sida, till Slottsmalmens område. Den sista av Hangö Sommarunis arkeologikurser börjar den här veckan (19.-22., 26.6.). Kurserna utgör en del av forskningsprojektet kring Raseborgs slott.

Tilläggsinformation:

Forststyrelsen, kundservicechef Petra Niskanen, tfn. 0400 530 560

Slottsknektens stuga / Linnanvoudin tupa 019-234 015 info@linnanvouti.fi

Raseborg slott: http://www.utinaturen.fi/sv/raseborg

Ljusevenemanget vid Raseborgs slott: http://www.metsa.fi/documents/10739/5371644/Lightsonevents-Raasepori.pdf/4846f3ef-815c-4ef1-b91d-5137c0c5e8cc

Arkeologisk forskning och sommarkurserna: dosent Georg Haggrénoch FK Tarja Knuutinen.  I Facebook kan du bekanta dej med fjolårets utgrävningar: https://www.facebook.com/slottsmalmen

VSS Biopower Oy on rakentamassa Säkylään biovoimalaitoksen, joka tuottaa biokaasua, -dieseliä ja -lannoitteita.
- Tuotantolaitos on suomalainen, puhdas ja nykyaikainen, suitsuttaa VSS Biopowerin toimitusjohtaja Jouni Virtanen.

VSS Biopower Oy aloittaa 2017 aikana uudentyyppisen biovoimalaitoksen rakentamisen Säkylään, joka saa Suomen työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea 2,95 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitustarve on 11,6 miljoonaa euroa. Laitoksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana.

VSS Biopower on rakentamassa kokonaisrahoitusta Suomen Rahamarkkinakeskus Oy:n kanssa, joka on erikoistunut vaihtoehtoisiin rahoitusratkaisuihin.

Hallittu riski 

- Rahoituksesta suurin osa on jo varmistunut. Nyt on käynnistynyt rahoituksen viimeisen osan hankinta julkisella vaihtovelkavelkakirjalainalla. 1,2 miljoonan euron joukkolainalla haetaan yhtiöön sijoittajiksi suomalaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää puhdasta ja ympäristöystävällistä energiatuotantoa hyvällä tuotolla, kertoo Suomen Rahamarkkinakeskus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hänninen.

Hänninen lisää, että vaihtovelkakirjalainalle tarjotaan seitsemän prosentin vuosikorko, joka maksetaan vuosittain. Kolmen vuoden jälkeen lainaan sijoittaneella on mahdollisuus valita, haluaako pääomansa takaisin vai vaihtaako lainaamansa pääoman yhtiön osakkeisiin kiinteällä vaihtokurssilla.

Vaihtovelkakirjalainassa on hallittu riski, mutta kuitenkin kelpo sijoitusmahdollisuus. Kun osakkeiden vaihtoaika koittaa, silloin on jo kattavaa faktaa tuotantolaitoksen talouden kehityksestä.

Biotalous kasvaa

- Puhtaiden energiamuotojen tarve on yhteiskunnassamme kiistaton. Markkinat kasvavat jatkuvasti ja kysyntä niin biokaasulle kuin biodieselille on jatkuvassa kasvussa. Yhdistämme energian tuotannon ja pellolta pellolle -ajattelun kotimaisen teknologian avulla. Teemme sen kannattavasti, sanoo VSS Biopowerin toimitusjohtaja Jouni Virtanen.

Hän lisää, että Säkylässä on laaja maanviljelyn keskittymä, joten biovoimalaitokseen on raaka-ainetta tarjolla runsaasti. Myös kotitalouksien jätteet on tarkoitus hyödyntää uudessa voimalaitoksessa.

Biolaitoksella jätemassasta erotetaan raaka-aineeksi sopivat rasvat, joista valmistetaan biodieseliä. Lopputuotteesta erotetaan kuiva-aine ja nestemäinen liete, jota yritys myy lannoitteena.

Vaihtovelkakirjalaina pähkinän kuoressa

Vaihtovelkakirjalainoissa eli joukkolainassa lainan liikkeellelaskija sitoutuu maksamaan tiettynä ajankohtana vaihtovelkakirjalainan omistajalle lainan nimellisarvoa vastaavan summan. Usein vaihtovelkakirjalainan liikkeellelaskija maksaa lainan omistajille myös korkoa laina-aikana.

Vaihtovelkakirjalaina mahdollistaa kasvuinvestoinnit. Yritys voi rahoituksen turvin kasvattaa yhtiön arvoa ennen listautumista tai isompaa pääomasijoituskierrosta. 

Lainamuodossa yhdistyy lainan korkotuotto ja mahdollisuus joko lainapääoman palautukseen tai osakkeen arvonnousun hyödyntämiseen. Se on näin ollen oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto.

Vaihtovelkavelkakirjalaina on suosittu rahoitusmuoto esimerkiksi tilanteissa, joissa pääomasijoittajat rahoittavat kasvuvaiheessa olevaa yritystä. Lainaan sisältyvä optio kasvuyrityksen lainan vaihtamisesta myöhemmin osakkeiksi voi olla sijoittajalle erittäin tuottoisaa.

Lisätiedot:

www.rahamarkkinakeskus.fi
Tausta-artikkeli löytyy täältä: XXXX

VSS Biopower Oy

toimitusjohtaja Jouni Virtanen

040 631 109 96

jouni.virtanen@vssbiopower.fi

Suomen Rahamarkkinakeskus Oy

toimitusjohtaja Tommi Hänninen

040 900 5115

tommi.hanninen@rahamarkkinakeskus.fi

Vihti-lipun käyttö Pohjolan Liikenteen linja-autoissa päättyy 13.8. Lippua ladanneilla on siihen asti mahdollisuus käyttää loppuun jo hankkimansa kaudet.

Vihti-lippu on ollut erityinen kunnan päättämä ja rahoittama matkalippu.  Joukkoliikenteen lainsäädännön muutoksen myötä tällaiset lipputuotteet eivät ole enää tulevaisuudessa mahdollisia. Kunta on tehnyt Vihti-lipun lakkauttamista koskevan päätöksen 24. huhtikuuta. 

Koska Pohjolan Liikenteen vuorot muuttuivat kesäkuussa lakimuutoksen johdosta reittiliikennevuoroiksi, ei niillä ole enää mahdollista vastaanottaa kunnan lipputukea. Tämän vuoksi Pohjolan Liikenne ei enää voi vastaanottaa Vihti-lippua elokuusta alkaen.

Hyviä vaihtoehtoja matkalipuksi

Pohjolan Liikenne myy verkkokaupassaan www.pohjolanliikenne.fi kausilippua,  jonka voi ostaa 14-365 päivälle.  Kausilippu maksaa esimerkiksi Nummelan ja Helsingin välille 30 päivältä 176,40 euroa.  Jos käy päivittäin töissä Helsingissä, yhden matkan hinnaksi muodostuu 4,41 euroa. Pohjolan Liikenteen verkkokaupasta voi ostaa myös 10 tai 30 matkan sarjalippuja joiden hinta on 73 tai 201 euroa. Alennukseen oikeutetut matkustajat voivat ostaa 5 matkan sarjalippua hintaan 26 euroa.

Vihtilipun tilalle voi hankkia myös Matkahuollosta 44 matkan sarjakortin, jonka hinta aikuiselta on 293,40 euroa.

Lisätietoja: Pohjolan Liikenne, verkkokauppapäällikkö Ilona Pirhonen, puh. 040 862 3771

Vuonna 2016 maanteiden liikennesuorite kasvoi noin yhdellä prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Vaikka liikenne lisääntyi maanteillä, oli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia hieman yli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Tietilasto 2016 -julkaisusta.

Vuonna 2016 maanteiden liikennesuorite oli 37 775 miljoonaa autokilometriä. Tästä henkilöautoliikenteen osuus oli 30 416 miljoonaa autokilometriä. Kuorma-, paketti- ja linja-autoliikenteen osuus oli 7 359 miljoonaa autokilometriä.

Liikennesuoritteen laskentatapaa on viime vuonna tarkennettu katsastusten yhteydessä kerättävien matkamittarilukematietojen avulla. Laskentatavan uudistamisen vuoksi vuoden 2016 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien kanssa.

Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2016 -kartta

Onnettomuudet ja tieliikennekuolemat vähenivät maanteillä

Maanteillä tapahtui yhteensä 2468 henkilövahinko-onnettomuutta vuonna 2016. Onnettomuudet vähenivät 9,2 % vuoden takaiseen verrattuna. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 2297 eli 240 tapausta vähemmän kuin vuonna 2015. Kuolemaan johtaneita onnettomuustapauksia oli yhteensä 171 eli 9 tapausta vähemmän kuin vuonna 2015.

Lisätietoa

Tarkemmat tiedot löytyvät Tietilaston vuosijulkaisusta. Tietilasto sisältää kattavasti tietoja tieliikenteestä, liikenneonnettomuuksista maanteillä sekä Suomen maantieverkosta ja sen ominaisuuksista.

Suomen tiestöä on tilastoitu 1880-luvulta lähtien ja vuoden 2016 Tietilasto on järjestyksessään 132 tiestöä koskeva tilastojulkaisu. Tilasto kuuluu Suomen virallisen tilaston sarjaan.

Liikenneviraston Tilastot-sivusto: www.liikennevirasto.fi/tilastot

tilastot@liikennevirasto.fi

År 2016 ökade trafikarbetet på landsvägarna med cirka en procent jämfört med 2015. Trots att trafikmängderna på landsvägarna ökade, minskade antalet personskadeolyckor med drygt nio procent jämfört med 2015. Detta kan man läsa i den färska publikationen Vägstatistik 2016.

År 2016 var trafikarbetet på landsvägarna 37 775 miljoner bilkilometer. Personbiltrafikens andel var 30 416 miljoner bilkilometer, medan lastbils-, paketbils- och busstrafikens andel var 7 359 miljoner bilkilometer.

I fjol reviderades modellen för att beräkna trafikarbetet, så att man med hjälp av vägmätarnas avläsningsdata, som samlades in i samband med besiktningar, kunde få fram mera exakta uppgifter. Eftersom beräkningssättet har ändrats, är uppgifterna för 2016 inte helt jämförbara med uppgifterna från tidigare år.

Genomsnittlig trafikmängd per dygn 2016 - karta

Färre personskadeolyckor och dödsolyckor på landsvägarna

På landsvägarna skedde sammanlagt 2468 personskadeolyckor 2016. Antalet olyckor minskade med 9,2 % jämfört med året innan. Antalet personskadeolyckor uppgick till 2297, vilket var 240 färre än 2015. Antalet dödsolyckor var sammanlagt 171, dvs. 9 färre än 2015.

Ytterligare information

Noggrannare uppgifter finns i årspublikationen Vägstatistik. Vägstatistiken innehåller omfattande uppgifter om vägtrafiken, trafikolyckorna på landvägar samt om landsvägsnätet i Finland och dess egenskaper.

Finlands vägnät har statistikförts sedan 1880-talet och Vägstatistiken 2016 är den 132:a publikationen om vägstatistik. Statistiken hör till serien Finlands officiella statistik (FOS):

Trafikverkets statistiksidor: www.trafikverket.fi/statistik

tilastot@trafikverket.fi

Ryhmä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoita tutki robottien ohjaamista ja hallintaa hyödyntämällä uutta lisätyn todellisuuden teknologiaa. Hyödynnetyt teknologiat ja opastuksen opiskelijoille tarjosi IT-palveluyritys CGI.

Robotiikka ja lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) ovat nousemassa merkittävään rooliin monilla aloilla avaruustutkimuksesta teollisuuteen. Etenkin AR-teknologia on vielä nuorta ja käytännön sovelluksia vasta kehitellään, mutta ala kasvaa nyt kiihtyvällä vauhdilla. Kyse on teknologiasta, jossa näkyvään ympäristöön lisätään hologrammeja, muita virtuaalielementtejä sekä digitaalista viestintää.

Viidelle Hämeen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijalle avautui ainutlaatuinen tilaisuus tutustua kehityksen kärkeen kuluneen talven ja kevään aikana.

”Opiskelijamme saivat CGI:ltä käyttöönsä lisätyn todellisuuden HoloLens-lasit, pilvipalveluja sekä kokeneiden asiantuntijoiden opastusta. Niiden avulla he pääsivät projektiopintoinaan kehittämään eleisiin ja ääneen perustuvaa robotin ohjausjärjestelmää”, kertoo tietojenkäsittelyn opettaja Lauri Salminen HAMKista.

Salmisen mukaan projekti oli opiskelijoille tärkeä oppimisen paikka paitsi aiheen myös työelämäharjoittelun kannalta. CGI:lle yhteistyö liittyi oppilaitosyhteistyön kehittämiseen sekä vuoden vaihteessa alkaneeseen Future Talent -ohjelmaan.

”Tavoitteemme on palkata Suomessa 1 000 uutta nuorta osaajaa muutamassa vuodessa. Koska hyvistä yksilöistä on kova kilpailu, pyrimme jatkuvasti löytämään uusia mahdollisuuksia tehdä kiinnostavia yhteistyöprojekteja oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea. Meillä on suuret toimipisteet myös Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, joten tällainen yhteisprojekti HAMKin kanssa on meille hyvä mahdollisuus osoittaa käytännössä, millaisten asioiden kanssa meillä voi päästä työskentelemään”, taustoittaa teollisuuden toimialaratkaisuihin erikoistuneen yksikön johtaja Jani Petäkoski CGI:ltä.

Lisätietoa:

Lauri Salminen
tuntiopettaja (tietojenkäsittely), HAMK
etunimi.sukunimi@hamk.fi

Jani Petäkoski
johtaja, teollisuuden toimialaratkaisut, CGI
+358 40 1721 636
jani.petakoski@cgi.com

Media:

Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Kuvat

Jani Petäkoski ja HoloLensit – Vaaka (jpg):
https://1drv.ms/i/s!AvSUjCy7IC08lgywb0cQNRBbp1af

Jani Petäkoski ja HoloLensit – Pysty (jpg):
https://1drv.ms/i/s!AvSUjCy7IC08lguRza04lJwuPkUw

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK kouluttaa nuoria ja aikuisia sekä tekee soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä. HAMKin toimipisteet ovat Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Lisätietoa www.hamk.fi. 

Auto ja radio kuuluvat saumattomasti yhteen. Näin ajattelee 80 % vastaajista Ylen ja RadioMedian teettämässä tutkimuksessa. Vain murto-osa suomalaisista kaipaa tällä hetkellä uusia viihdepalveluita autoradioonsa. Kehitystyö kuitenkin jatkuu ja liikenneturvallisuutta sekä helppokäyttöisyyttä lisääviä uudistuksia on tulossa jo lähitulevaisuudessa. 

Moni perhe istuu jälleen tunteja juhannusliikenteessä autoissaan. Seuraa, viihdettä ja ajantasaista tietoa tarjoaa perinteinen autoradio. RadioMedian ja Ylen teettämän tutkimuksen(*) mukaan suomalaiset auton omistajat eivät ole innokkaita vaihtamaan radioita muihin audiopalveluihin. Autoradiota pidetään itsestäänselvyytenä ja sen katsotaan kuuluvan auton vakiovarusteisiin. Tutkimukseen vastanneista 72 % ei edes harkitsisi ostavansa sellaista autoa, jossa ei ole mahdollisuutta radionkuunteluun. 

Autoradion käyttäjien kehitysideoissa esille nousi helppokäyttöisyys ja ilmaisuus. Liian monimutkaisia valikoita ei haluta, mutta noin kolmannes vastaajista on kuitenkin valmis kuuntelemaan radiota sovelluksen ja kosketusnäytön avulla.

RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller ymmärtää hyvin autoilijoiden perinneuskollisuutta. Vaikka tekniset alustat muuttuisivatkin tulevaisuudessa, on autoilun ja radion symbioosia vaikea korvata.

– Radio vastaa autoilijoiden perustarpeisiin monella tasolla. Autossa halutaan ja tarvitaan ajantasaista tietoa liikenteestä. Eri paikkakunnille matkustettaessa myös paikalliset uutiset ja tiedot koetaan tärkeiksi. Erityisesti kesälomamatkailussa korostuu paikallisen uutisoinnin tarve. Lisäksi kannattaa muistaa, että autoradiolla on tärkeä rooli puhtaasti viihdyttäjänä ja seuranpitäjänä, Möller kertoo.

Kuluttajat ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä nykyisiin autoradioihinsa, mutta teknologisen kehityksen myötä myös autoradiot kehittyvät.

Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti muistuttaa, että internet avaa autoissa uusia mahdollisuuksia parantaa sekä käyttömukavuutta että liikenneturvallisuutta. Radiot.fi tulee tarjoamaan kuuntelijoilleen tämän kehityksen parhaat piirteet.

Radiot.fi:tä voi jo nyt käyttää autoissa älypuhelimista bluetoothin avulla. Palvelusta voi valita sekä kanavia että ohjelmia. Jo lähitulevaisuudessa valinnat voi tehdä myös puhumalla, jolloin käyttö on helppoa myös kuljettajalle.

– Radiosta tulee myös entistä henkilökohtaisempi. Kun tunnistamme käyttäjän, voimme sekä suositella että tarjota sopivimmat sisällöt eri kanavilta sekä Ylestä että kaupallisista radioista valmiina listana vaikkapa halutun tunnelman mukaan, Lahti lupaa.

*) Radiosoitin autossa on Kantar TNS:n huhtikuussa 2017 toteuttama tutkimus. Tutkimus toteutettiin Radiosoitin Suomi Oy:n tilaamana. RadioMedia ry ja Yleisradio omistavat Radiosoitin Suomi Oy:n.

Lisätietoja:

RadioMedia ry, toimitusjohtaja Stefan Möller p. 0400 50 88 77, stefan.moller@radiomedia.fi

Yleisradio, strategiapäällikkö Jari Lahti, p. 040 5444326, jari.lahti@yle.fi

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pitää eduskunnan päätöstä uudeksi postilaiksi vastuuttomana ja järjettömänä. Uusi postilaki tarkoittaa käytännössä sitä, että postinkulku hidastuu ja tuhansien työntekijöiden työpaikka vaarantuu. PAUn mukaan laki on myös EU:n postidirektiivin vastainen.  

- Eduskunta teki tänään päätöksen, joka jää itsenäisyyden juhlavuotena häpeällisenä lukuna Suomen historiaan. Toimiva postilaki korvattiin lainsäädännöllä, joka hidastaa postinjakelua merkittävästi, asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa tuhansia työttömiä, sivaltaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Uuden lain mukaan kirjeet kulkevat viikon suuntaansa ja postia jaetaan kaupungeissa lähitulevaisuudessa yhä harvemmin. Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella on suuret vaikutukset koko postinkulkuun ja alan työpaikkoihin.    

- Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, luottokorttien, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden. Kun runkotuote ajetaan alas, myös muiden lähetysten kulku hidastuu. 

Asuinpaikka määrittää palvelutason 

Uusi postilaki asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Tulevaisuudessa postin saaminen riippuu siitä missä sattuu asumaan.

- Eduskunnassa postilakia puolustaneet kansanedustajat väittivät turvaavansa tasa-arvoiset postipalvelut jatkossakin. Mitä tekemistä tasa-arvon kanssa on sillä, että osa saa postin viitenä ja osa kolmena päivänä viikossa? EU:n postidirektiivinkin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitäisi keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Miksi direktiiviä haluttiin tietoisesti rikkoa?, kysyy Nieminen. 

Työntekijöiden epävarmuus lisääntyy 

Lain mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

- Postinjakajien kannalta tämä on täysin kohtuutonta. Se tarkoittaa heidän perheissään jatkuvaa huolta ja epävarmuutta toimeentulosta. Miksi Postin, jonka keskeisin tehtävä ja osaamisalue on postinjakelu, pitäisi luopua siitä ja antaa työ muiden tehtäväksi lain pakottamana? Tämä on täysin järjetöntä. 

Postilaissa myös turvallisuusriskejä 

Uuden postilain mukaan Postin tulee luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille lähes ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot. Siis käytännössä sama asia, jos VR:n pitäisi luovuttaa koko runkokalustonsa kilpailijoille.   

Osoitetietojen luovutukseen liittyy myös turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saa sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne.

- Uudessa postilaissa on kyse myös kansallisesta turvallisuudesta. Eduskunnan puolustusvaliokunta totesi, että poikkeusolojen tehtäviin liittyviä velvoitteita ei postilakiesityksessä ole riittävästi otettu huomioon. Tämäkin oli näköjään yhdentekevää lainsäätäjälle. 

Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217