Trafi on lähettänyt jääluokkamääräysten uuden version lausuntokierrokselle ja samalla lausunnoille on lähtenyt myös määräys jääluokkien vastaavuudesta. Ehdotetuilla jääluokkamääräysten muutoksilla on tarkoitus selkeyttää nykyisiä määräyksiä. Kokonaan uutena mukaan ehdotetaan ruoripotkurilaitteiden mitoitusta koskevaa osiota. Uusittujen määräysten valmistelussa on hyödynnetty myös tutkimustietoa.

Nyt tehtyjen muutosehdotusten on tarkoitus helpottaa jääluokkamääräysten tulkintaa ja soveltamista jäävahvistettujen alusten suunnittelussa. Trafilta on toivottu myös sääntelyä helpottamaan ruoripotkurilaitteiden mitoitusta, mikä onkin otettu uutena kokonaisuutena mukaan määräysluonnokseen. Ruoripotkurilaitteiden käyttö parantaa laivan ohjailtavuutta. 

”Mitkään muutokset eivät kuitenkaan tule takautuvasti voimaan, vaan koskevat vasta aluksia, joiden rakentamisesta sovitaan 1.1.2019 tai sen jälkeen. Mitään vaatimuksia ei myöskään ehdoteta tiukennettavaksi”, kertoo erityisasiantuntija Lauri Kuuliala määräysluonnoksen tavoitteista.

Jääluokkamääräyksissä määritellään jäissä liikkuvan aluksen minimikoneteho, rungon lujuus sekä koneiston ja potkurin lujuus. Jääluokkamääräyksillä pyritään siihen, että Itämerellä liikennöivillä aluksilla on riittävät ominaisuudet jäissä liikkumista varten, jotta talviliikenne olisi turvallista ja mahdollisimman sujuvaa.

Yhtä aikaa jääluokkamääräysten kanssa Trafi on lähettänyt lausuntokierrokselle uuden version määräyksestä hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia luokitusmerkintöjä vastaavista suomalaisista jääluokista ja jääluokan vahvistamisesta eli määräyksen jääluokkien vastaavuudesta. Jääluokkien vastaavuusluetteloa on päivitetty lisäämällä siihen uusien hyväksyttyjen luokituslaitosten (DNV GL ja Croatian Register of Shipping) jääluokkamerkinnät. 

Pitkäjänteinen tutkimus tuonut paljon hyötyä jääluokkamääräysten kehittämiseen

Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat yhdessä rahoittaneet talvimerenkulun tutkimusta yli neljän vuosikymmenen ajan. Laaja tutkimustoiminta on tuonut konkreettista hyötyä talvimerenkulun parantamiseen. Nyt esimerkiksi tutkimustuloksista on saatu suoraan hyötyä jääluokkamääräysten kehittämiseen.

”Tällä kertaa tutkimustietoa hyödynnettiin ruoripotkurilaitteiden mitoituskuormien määrittämisessä sekä terästä sitkeämmän pallografiittivaluraudan murtolujuuden uusien kriteerien asettamisessa. Pallografiittivalurautaa käytetään laivojen kuljetuskoneistojen osissa”, kertoo Kuuliala.

Määräysluonnokset jääluokista ja jääluokkien vastaavuudesta 8 viikon lausuntokierrokselle

Määräysluonnoksia voi kommentoida 9.8.2017 asti. Jääluokkamääräysten olisi tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden loppupuolella ja ne tulisivat koskemaan vuosi voimaantulon jälkeen rakennettavia aluksia. Jääluokkien vastaavuudesta annettavan määräyksen olisi tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan jääluokkamääräysten kanssa.

”Määräysmuutosten tarkoituksena on tehdä sääntelystä aikaisempaa sujuvampaa. Toivommekin saavamme hyviä ja rakentavia kommentteja luonnoksiin”, sanoo Kuuliala.

Nykyiset jääluokkamääräykset ovat vuodelta 2010.

Lisätietoja:

Lausuntopyyntö: Määräys jääluokista sekä määräys jääluokkien vastaavuudesta
Talvimerenkulun tutkimukset
erityisasiantuntija Lauri Kuuliala, p. 029 5347 078, lauri.kuuliala(at)trafi.fi
lakimies Riitta Laatikainen, p. 029 5346 036, riitta.laatikainen(at)trafi.fi

Päällystystyö sulkee/kaventaa ajokaistoja Kuninkojantiellä 15-22.6.2017 välillä Aurorankatu-Tienhaara. Työajat 15-19.6 klo 8.30-15.00 sekä 20-22.6 klo 3.00-6.00 ja 8.30-15.00. Paikalla liikenteenohjaajat, työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Elinkeinoelämän tyytyväisyys väyliin ja kuljetuksiin Suomessa on parantunut hieman. Asia selviää Liikenneviraston tutkimuksesta, joka tehdään kerran kahdessa vuodessa.

Noin 82 % kyselyyn vastanneista rahdinantajista ja kuljetusalan ammattilaisista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kuljetustensa toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tulos on parantunut pari prosenttia aikaisemmasta tutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2015.

”Varsinkin tieliikenteen yhteydet satamiin, lentoasemille ja raja-asemille saivat tänä vuonna vastaajilta paljon aikaisempaa paremmat arviot”, toteaa Liikenneviraston asiakkuuspäällikkö Anu Kruth.

Tutkimuksesta selvisi myös, että elinkeinoelämä kokonaisuutena on varsin tyytyväinen kauppamerenkulun väyliin. ”Monet vastaajat kiittelivät vesiväylien palvelutasoa, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta”, Kruth huomauttaa.

Alemman tieverkon ja rautateiden kunnossa parantamisen varaa

Suomen väyläverkon korjausvelka on Liikenneviraston arvion mukaan tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Ei siis ihme, että elinkeinoelämä antoi tutkimuksessa myös risuja väylien kunnosta. Varsinkin rataverkon ja alemman tieverkon kunnossa olisi vastaajien mukaan parantamisen varaa. Kuljetuspalvelujen tarjoajat olivat arvioissaan hieman kriittisempiä kuin rahdinantajat.

Tuloksista ensimmäistä kertaa infografiikka

Liikennevirasto teki tutkimuksen tuloksista infografiikan, jossa pääset tutustumaan teepussin matkaan satamasta kaupan hyllylle. Katso tästä infografiikka.

Liikenneviraston elinkeinoelämän asiakastutkimus tehtiin keväällä 2017 ja siihen vastasi 2056 henkilöä. Vastausprosentti oli 29 %. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat eri yritysten asiantuntija- tai esimiestason henkilöt, jotka toimivat kuljetuksiin liittyvissä tehtävissä. Elinkeinoelämän asiakastutkimus tehdään kerran kahdessa vuodessa. Käytännön tutkimustyön toteutti Innolink Research Oy ja Sito Oy.

Lisätietoa

Tutkimusraportti ja infografiikka löytyvät Liikenneviraston verkkosivuilta: http://www.liikennevirasto.fi/julkaisut/asiakastutkimukset/elinkeinoelama2017

Anu Kruth,
Liikenneviraston asiakkuuspäällikkö,
puh. 029 534 3912
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Tuppuralan eritasoliittymän parannustyöt valtatie 5:llä jatkuvat. Työt vaikuttavat liikennejärjestelyihin juhannusviikolla ja juhannuksen jälkeen.

Juhannusliikenne ohjataan alueella oheisen kartan 1 mukaisesti. Juhannuksen kasvavat liikennemäärät on huomioitu liikennejärjestelyissä, jotka tehdään sujuvoittamaan juhannusliikennettä. Liikennejärjestelyt tulevat voimaan juhannusviikolla. Nopeusrajoitus on 30 km/h työkohteen kohdalla.

Juhannuksen jälkeen liikenne ohjataan kokonaan uusille ajolinjoille oheisen kartan 2 mukaisesti. Molempiin suuntiin on käytössä yksi ajokaista.

Pyydämme tiellä liikkujilta malttia ja työmaan vaikutusten huomioimista.

Lisätietoja antavat

Hannu Nurmi, Liikennevirasto puh. 029 534 3574

Pekka Jaakkola, Destia Oy puh. 0400 888241

Hanke verkossa

liikennevirasto.fi/vt5mikkelinkohta

facebook.com/vt5mikkelinkohta

Vt5 Mikkelin kohta -hankkeen parannustyöt tulevat hyödyttämään itäisen Suomen tieliikennettä ja Mikkelin kaupungin sisäistä liikennettä. Hankkeessa rakennetaan toinen ajorata ja lisäkaistoja Pitkäjärven ja Aseman välille sekä parannetaan eritasoliittymiä, katuja ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Ympäristöstä huolehditaan rakentamalla melu- ja pohjavesisuojauksia.  Hanke valmistuu vuonna 2017.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n tiedote

Autotuojat ry julkisti torstain tiedotustilaisuudessaan uuden nimensä Autotuojat ja -teollisuus ry (AT). Samalla vahvistettiin viime syksynä Messukeskuksessa mainiosti onnistuneen Auto 2016 -tapahtuman saavan jatkoa marraskuussa 2018. Myös vuosittain järjestettävä Vuoden Auto Suomessa -gaala uudistuu nimeään myöten.

Viime syksyn Auto 2016 -tapahtuma oli jättimenestys. Uusien autojen esittelytapahtuma järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen. Tapahtuman erikoisuutena oli massiivinen koeajotilaisuus; ajettavana oli lähes 200 autouutuutta eri maahantuojilta. Viikonlopun aikana suoritettiin yli 2 500 koeajoa, joissa ajokilometrejä kertyi yli 20 000 km. Myös tulevassa 8.-11.11.2018 järjestettävässä Auto 2018 -tapahtumassa koeajot ovat keskiössä yhdessä automaahantuojien näyttävien osastojen kanssa.

Vuoden Auto Suomessa -gaala laajenee Auto- ja Liikennegaalaksi

Auto 2016 -tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Auto- ja liikennetoimittajien (AuLi:n) Vuoden Auto Suomessa -gaala. Tänä vuonna gaala järjestetään joulukuun 13. päivänä. Gaala käsittelee aiempaa laajemmin auto- ja liikennealan ilmiöitä, yrityksiä ja ihmisiä – autokorjaamoista rallitähtiin ja rengasmaahantuojista vakuutusalaan. Samalla nimi vaihtuu Auto- ja Liikennegaalaksi.

”Tarkoituksena on lisätä palkintokategorioita ja iltajuhlan viihteellisyyttä sekä kasvattaa gaalan kokoa ja näyttävyyttä”, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Auto- ja liikennetoimittajien äänestyksellä valitseman Vuoden Auto Suomessa -tittelin rinnalle gaalan toiseksi pääpalkinnoksi nousee 100-vuotiaan Suomen kunniaksi julkistettava Vuosisadan Liikenneteko, joka valitaan yleisöäänestyksen perusteella.

Gaalan juontavat aiemmista gaaloista tuttu Pekka Kaidesoja ja kilpa-autoilija, radiojuontaja ja tv-kommentaattori Emma Kimiläinen-Liuski. Auto- ja liikennegaalan järjestävät Autotuojat ja -teollisuus ja Event Management Group yhteistyössä AuLi:n ja Messukeskuksen kanssa.

Autotuojien nimen ja ilmeen muutos

Suomen Automobiilikauppiaiden yhdistys perustettiin vuonna 1925. Vuodesta 1955 lähtien yhdistys tunnettiin nimellä Autotuojat ry. Nyt nimi on päivitetty nykyaikaan – Autotuojat ja -teollisuus ry:ksi.

”Uusi nimi kuvaa paremmin toimintaympäristöämme ja sitä, mitä jäsenyrityksemme edustavat eli valmistajan valtuuttamia automaahantuojia sekä globaalia ja kotimaista autoteollisuutta”, perustelee Kallio.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n jäseniä ovat henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen maahantuojat sekä kotimaiset autonvalmistajat.

Lisätietoja

Autotuojat ja -teollisuus ry: toimitusjohtaja Tero Kallio, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi
Auto 2018 -tapahtuma: Messukeskus, tiedottaja Teija Armanto, p. 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com
Auto- ja Liikennegaala 2017: Jukka Suomela, EMG Oy, p. 0400 617 761, jukka.suomela@liikenneteko.fi

Eurooppalaiset Start Up –yrittäjät 15 maasta saapuvat kilpailemaan maanosan parhaan korkeakouluyrityksen tittelistä Helsinkiin. 

Nuori Yrittäjyys ry (NY) ylpeänä kutsuu median edustajat
JA Europe Enterprise Challenge 2017 –tapahtumaan Helsinkiin 28. ja 29.6.

Eurooppalaisten nuorten perustamien yritysten liikeideat kertovat tarinoita rohkeista visioista, ennakkoluulottomuudesta ja kestävän kehityksen arvostuksesta. Esim. Suomen edustaja myy hyönteisiä syötäväksi ja tanskalaisnuoret aikovat pysäyttää terroristit!

Tanska: https://nuoriyrittajyys.fi/2017/tanska-voittaja-eec/
Espanja: http://www.legioagro.com/indexIngles.html
Suomi: https://nuoriyrittajyys.fi/2017/hyonteissyonti-lyo-itsensa-lapi/

Tutustu tästä tarkemmin kaikkiin osallistuviin yrityksiin ja tapahtuman ohjelmaan.

EM-kilpailuun osallistuvat nuoret ovat perustaneet oman yrityksen osana opintojaan lukuvuoden mittaisessa JA Start Up –ohjelmassa (Suomessa NY Start Up). Vuosittain ohjelmaan osallistuu Euroopassa yli 14 000 opiskelijaa. Helsingin finaalissa nähdään yhteensä 19 tiimiä ympäri Eurooppaa. Suomessa NY Start Up -ohjelma on käytössä viidessä yliopistossa ja 13:ssa ammattikorkeakoulussa.

Valovoimaisia kansainvälisiä puhujia

Nuorten lisäksi mielenkiintoisia haastateltavia tapahtumassa ovat myös esiintyjät entisestä Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläästä Bruce Oreckista avajaisten pääpuhujaan David Meltzeriin (Forbes –lehden nimeämä Top 10 Keynote Speaker, Sport 1 Marketing/perustaja) ja muut liike-elämässä menestyneet päätuomariston kansainväliset johtajat.

http://eec.jaeurope.org/about/jury.html

Poimintoja ohjelmasta:

Keskiviikko 28.6.
17:00 – 19:00 EM-kilpailun yritysesittelyt – 4 minuutin englanninkieliset esitykset yrityksistä
Paikka: Original Sokos Hotel Presidentti (auditorio -1. krs), Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

Torstai 29.6.
13:30 – 16:15 EM-kilpailun messut – tutustu nuorten yrityksiin
Paikka: Kauppakeskus Kamppi, Urho Kekkosen katu 1, 00100 Helsinki

20:00 – 22:30 Palkinto -gaala - Euroopan parhaat NY Start Up –yritykset palkitaan
Paikka: Restaurant Sipuli, Kanavaranta 7, 00160 Helsinki

#jaEEC17

Tapahtuman järjestävät voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry ja sen eurooppalainen kattojärjestö JA Europe.

Lisätietoja:

Toni Immonen, viestintäpäällikkö
Nuori Yrittäjyys ry
toni@nuoriyrittajyys.fi
0400-758 495

Vt 4 Oulu-Kemi -parannushanke etenee ja tietyöt käynnistyvät Zatelliitin eritasoliittymän lisäksi myös Oulussa, jossa työt keskittyvät Kaakkurin ja Pateniemen liittymien väliselle alueelle. Urakassa Vt 4 saa kolmannet kaistat Vt 22:n (Kajaanintie) ja Vt 20:n (Kuusamontie) väliselle osuudelle. Lisäksi parannetaan mm. eritasoliittymiä.

Vt 4:n parannustyöt käynnistyivät toukokuussa Kempeleessä Zatelliitin liittymän rakentamisella ja kesäkuun aikana työt alkavat myös Oulussa. Moottoritielle rakennetaan molempiin suuntiin yhdet lisäkaistat Vt 22:n ja Vt 20:n välille. Melusuojausta parannetaan ja eritasoliittymiin rakennetaan uusia ramppeja ja kaistoja Kaakkurin, Lintulan, Laanilan, Linnanmaan ja Pateniemen kohdissa. Lisäksi Oulujoen yli tehdään uusi kevyen liikenteen silta.

Parannustyöt valmistuvat Kempeleen osalta 2018 ja Oulussa vuoden 2019 aikana. Oulussa työt etenevät vaiheittain ja muun muassa kolmannet kaistat valmistuvat jo 2018. Pääurakoitsija on Kempeleessä Lemminkäinen Infra Oy ja Oulussa Destia Oy. Valvontakonsulttina on Proxion CC Oy.

Tietöiden ajan on käytössä kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin ja alennetut nopeusrajoitukset. Vilkkaalla tieosuudella liikkuu päivittäin noin 30 000 – 55 000 ajoneuvoa ja ruuhkautumista on Liikenneviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilän mukaan vaikea välttää. Käytännössä ruuhkat keskittyvät Kontinkankaan ja Laanilan eritasoliittymien väliselle tieosuudelle.

“Liikenteellisesti haasteellisin kohta on Oulujoen pohjoispuolella sijaitsevan Hintantien risteyssillan uusiminen. Tietöiden ollessa vilkkaimmillaan kannattaa aikatauluihin ottaa joustoa, välttää ruuhka-aikoja sekä käyttää mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä tai polkupyörää”, Päkkilä opastaa.

Kempeleessä Zatelliitin kohdalla kiertotie on käytössä siltatöiden ajan. Rakennettaessa ramppien rakennekerroksia laskee nopeusrajoitus kyseisissä kohdissa kiertoteiden tasolle (50 km/h).

Tärkeä hanke koko seudulle

Oulun kaupungin liikenneinsinööri Erkki Martikaisen mukaan moottoritien kolmikaistaistaminen Oulujoen kohdalla parantaa huomattavasti liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Myös joukkoliikennettä ja erilaisia älyliikenteen ratkaisuja päästään kehittämään selvästi aiempaa paremmin. Lisäksi asuntolueiden melusuojaukset ja kevyen liikenteen yhteydet paranevat merkittävästi.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohen mukaan Zatelliitin uusi eritasoliittymä tarjoaa uuden sisääntulotien Kempeleeseen ja helpottaa pahasti kuormittuneen Zeppeliinin eritasoliittymän liikennekuormaa.

“Moottoritieliittymä on tärkeä myös kunnan vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta, sillä Zatelliitin alueelle rakentuu merkittävä yritysalue ja vetovoimainen kauppapaikka”, Lohi  painottaa.

Kempeleen ja Oulun osuuksien jälkeen työt käynnistyvät välillä Kello-Kemi, jossa muun muassa jatketaan moottoritietä, tehdään ohituskaistoja sekä parannetaan liittymiä. Hankkeet kilpailutetaan myöhemmin ja ne valmistuvat vuosina 2020-21.

Vt 4:n parannushankkeen etenemisestä saa ajantasaista tietoa hankkeen verkko- ja Facebook-sivuilta. http://www.liikennevirasto.fi/vt4oulu-kemi
https://www.facebook.com/vt4oulukemi

Lisätietoja:

Jukka Päkkilä
Projektipäällikkö, Liikennevirasto
Puh. 029 534 3755
jukka.pakkila@liikennevirasto.fi

Risto Lippo
Työpäällikkö, Destia Oy
Puh. 040 583 6128
risto.lippo@destia.fi

Tapani Uusitalo
Työpäällikkö, Lemminkäinen Infra Oy
Puh. 050 528 1280
tapani.uusitalo@lemminkainen.com

Käyttöauto Oy:lle myönnettiin kunniamaininta ansiokkaasta toiminnasta ja tunnollisesta sitoutumisesta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Autoalan toimenpideohjelmaan kaudella 2008–2016. Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä tänään Finlandia-talolla. Samalla juhlittiin energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä.

Energiatehokkuudesta lisää kannattavuutta

Käyttöauto liittyi energiatehokkuussopimukseen vuonna 2012. Yritys onnistui jo vuosina 2013–2016 toteutetuilla energiatehokkuustoimilla ylittämään energiansäästötavoitteensa 171 prosenttisesti siirtymällä energiatehokkaampaan valaistukseen valtaosassa 11 paikkakunnalla toimivista toimipakoistaan. Vuosittainen säännöllinen raportointi ja energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen useana vuonna on hoidettu erityisen määrätietoisesti. Käyttöauto liittyi alansa ensimmäisenä yrityksenä myös uudelle sopimuskaudelle. 

Käyttöauto Oy on parantanut kannattavuuttaan tekemällä isoja investointeja energiatehokkuuteen. Järjestelmällinen työ energiansäästön eteen alkoi jo vuonna 2002, kun yhtiö otti käyttöönsä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän. Tehtyjen toimenpiteiden skaala on ollut laaja. Kaiken pohjana on energian kulutuksen monivuotinen seuranta ja omien kiinteistöjen hyvä tuntemus.  Energiatehokasta tekniikkaa hankitaan aina, mikäli se on mahdollista. Myös sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden kulutuksen seurannan kehittäminen on tärkeää. Energiaa säästävillä toimilla yritys säästää noin 350 000 euroa vuodessa.

Autoalan Keskusliitto koordinoi autoalan toimenpideohjelmaa

Yksittäiset autoalan yritykset liittyvät elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaan allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan oman toimialansa toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään. Kukin sopimukseen liittynyt yritys asettaa lähtökohtaisesti vähintään 7,5 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen 4 prosenttia vuodelle 2020. 

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Suomessa vuosina 2008–2016 toteutetuilla vapaaehtoisilla energiansäästötoimilla on ennakkotietojen mukaan onnistuttu tehostamaan vuotuista energiankäyttöä yhteensä 15,9 terawattituntia sopimuskauden loppuun mennessä. Syntynyt säästö ylittää kaikkien Suomen yli 1,9 miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan jälleen yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. 

Sopimusten mukaisiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin on sitoutunut useita toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan Keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry. 

Haastattelu laatu- ja ympäristöpäällikkö Mauri Korkiavuori, Käyttöauto Oy

Lisätietoja: 

Autoalan Keskusliitto, laatu- ja ympäristöasiantuntija Mari Pajala, puh. 050 592 3877,  mari.pajala(a)akl.fi

Viherrakennustyö Helsinginkadulla sulkee ajokaistan 16-20.5.2017 välillä Tuomaansilta-Suntionkatu. Työ taphtuu keskisaarekkeella ja vasen ajokaista on suljettu työmaan kohdalta. Työmaa liikkuu päivittäin. Työajat pe. klo 8.00-15.00 ja ma. ja ti. klo 6.00-15.00. Työ ei taphdu viikonloppuna. Paikalla liikenneopasteet, työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Syyskuussa voimaan tuleva painolastivesiyleissopimus tuo vaatimuksia varustamoille, kuten myös EU:n merenkulun hiilidioksidipäästöjen raportoinnista säätävä MRV-asetus.

Merenkulun painolastivesiyleissopimusta ja EU:n merenkulun hiilidioksidipäästöjen raportointia käsiteltiin suomalaisen merenkulun näkökulmasta eilen 15.6.2017 Trafin järjestämässä seminaarissa.

”Painolastivesiyleissopimus ja hiilidioksidipäästöjen raportoinnista, tarkkailusta ja todentamisesta säätävä EU:n MRV-asetus tuovat merenkulkijoille uusia velvollisuuksia. On ilahduttavaa huomata, miten hyvin merenkulkusektori on valmistautunut MRV-asetuksen soveltamiseen. Seminaarissa kuultiin myös hyviä uutisia Wärtsilältä, jonka IMOn tyyppihyväksytyt painolastiveden käsittelylaitteistot ovat US Coast Guardin tyyppihyväksyntäprosessin loppusuoralla”, totesi seminaarin avannut yksikönpäällikkö Mirja Ikonen.

Painolastivesiyleissopimus parantaa meriympäristön tilaa

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn painolastivesiyleissopimus tulee voimaan 8.9.2017. Sopimuksen tarkoituksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien leviäminen alusten painolastiveden välityksellä. Kansainvälisessä liikenteessä olevalle alukselle on asennettava painolastivesien käsittelylaitteisto painolastivesiyleissopimuksen voimaantulon jälkeiseen ensimmäiseen IOPP-todistuksen uusintaan mennessä. 

Ennen käsittelylaitteiston asennusta painolastivesi pitää vaihtaa avomerellä yleissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Etäisyysvaatimuksista johtuen Itämerellä painolastiveden vaihtoa ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Itämeren suojelemiseksi on myös päätetty, ettei alueella vaihdeta painolastivesiä lainkaan.

”Sopimuksen tullessa voimaan syyskuussa aluksilla tulee kuitenkin olla jo Trafin tai luokituslaitoksen hyväksymä painolastivesisuunnitelma, yleissopimuksen mallipohjan mukainen painolastivesipäiväkirja sekä yli 400 bruttovetoisuuden aluksilla myös katsastuksen perusteella myönnetty painolastivesitodistuskirja”, muistuttaa erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuori.

Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä aletaan raportoida säännöllisesti

Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta säätävä EU:n MRV-asetus tuo myös omalta osaltaan velvollisuuksia varustamoille. Asetusta sovelletaan yli 5 000 bruttovetoisuuden aluksiin EU-satamissa oloaikoina tai matkoilla, joiden lähtö- tai tulosatama on EU-satama. Päästöt pitää raportoida ensimmäisen kerran vuodelta 2018.

”Tietojen kerääminen päästöraportointia varten alkaa ensi vuoden alussa, mutta varustamoiden tulee toimittaa todentajille päästöjen tarkkailusuunnitelma kesän aikana, viimeistään 31.8.2017”, painottaa johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen.

Lisätietoja:
Seminaarin aineisto tulee Trafin tilaisuuksien aineistot -nettisivulle
Painolastivesien käsittelylaitteiston asennusaikatauluun joustoa
Painolastivesiyleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan syyskuussa 2017

yksikönpäällikkö Mirja Ikonen, p. 029 5346 481, mirja.ikonen@trafi.fi
erityisasiantuntija Ville-Veikko Intovuori, p. 029 5346 642, ville-veikko.intovuori@trafi.fi, Twitterissä @Intovuori
johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen, p. 029 5346 440, jorma.kamarainen@trafi.fi

Suomelle on myönnetty Euroopan merkittävimpiin kuuluvan Transport Research Arena (TRA) -konferenssin isännyys vuonna 2020. Tapahtuman odotetaan tuovan Helsinkiin tuhansia osallistujia.

TRA2020 -konferenssi tuo laajasti esille liikenteen ja liikkumisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Vuoden 2020 konferenssin teemana on liikenteen ja liikkumisen murroksen mahdollistaminen otsikolla "Enabling the Change – Transport and mobility (r)evolution for Smart, Green and Integrated Society".

“Suomen vahvuutena hakukilpailussa oli isännöintihakemuksen valmisteluun saatu laaja tuki liikenne- ja viestintäministeriöltä ja sen hallinnonalalta, suomalaisilta tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta, pääkaupunkiseudun toimijoilta sekä Business Finlandilta. Yhteistyössä valmisteltu hakemus vakuutti valitsijakomitean innovatiivisella lähestymistavallaan tapahtuman toteuttamiseen", kertoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Useat Suomessa käynnissä olevat edistykselliset hankkeet ja kokeilut, kuten automaattiajaminen sekä liikkuminen palveluna, ovat päättymässä konferenssin kynnyksellä, jolloin konferenssissa on esiteltävänä täysin tuoretta tietoa. Konferenssi toimii näyteikkunana suomalaiselle älyliikenneosaamiselle. EU:n TKI -ohjelma Horisontti2020 päättyy konferenssin tapahtumavuonna ja sen tuloksia odotetaan esiteltävän tapahtumassa näyttävästi.

Transport Research Arena on liikennealan merkittävimpiin lukeutuva kaikki liikennemuodot kattava tapahtuma. TRA tuo yhteen niin tutkimusmaailman, viranomaisten, elinkeinoelämän kuin muiden yhteisöjen edustajia ja vaikuttajia. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein yhteistyössä Euroopan komission sekä liikennejärjestöjen kanssa. Suomen hakemuksen valmistelua on johtanut Liikennevirasto.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Alina Koskela, Liikennevirasto puh. 046 9219460

T & K -ohjelmajohtaja Tiina Jauhiainen, Liikennevirasto, puh. 040 6533384

www.traconference.eu

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n järjestämä liikennelaskenta osoitti, että ulkomaisten kuorma-autojen määrä Suomen tieverkolla on yli 9 prosenttia. EU:n sisältä tulevien kuorma-autojen osuus on kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 nähden, mikä kertoo kabotaasiliikenteen kasvusta. Venäläisten autojen osuus on hieman laskenut.

Vuorokauden mittaisella laskentajaksolla 13.6.­-14.6. ulkomaisten raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen osuus oli 9,1 %, kun se keväällä 2012 suoritetussa laskennassa oli 7,7 % ja syksyllä 2010 noin 7,3 %. Lisääntynyt ulkomaisen tavaraliikenteen osuus Suomen tieverkolla kertoo kabotaasiliikenteen* kasvusta. Liikennelaskennan kokonaisvolyymi kahdeksassa mittauspisteissä oli 14 422 (v. 2012: 11 637). Ulkomaisia kuorma-autoja laskettiin 1 317, joista venäläisiä oli 186 (v. 2012: 896, joista venäläisiä 281).

Liikennelaskennan perusteella tieverkkoamme käyttää päivittäin runsas joukko ulkomaisia kuorma-autoja, jotka eivät osallistu tienpidon kustannuksiin. Tiestön rahoituksesta vastaavat suomalaiset yritykset ja veronmaksajat. Hallitusohjelmaan kirjattu ja puoliväliriihen vahvistama tiemaksujärjestelmä eli vinjetti on tehokkain tapa kerätä rahoitusta tien käytöstä myös ulkomaisilta ajoneuvoilta. SKAL on esittänyt tiemaksumalliksi aikaperusteista vinjettiä ja samalla nk. ammattiliikenteen dieselin käyttöönottoa kuljetusyritysten kustannustaakan kohtuullistamiseksi.

Aikaperusteinen tiemaksujärjestelmä on pitkien välimatkojen Suomelle EU:n suosittamaa kilometriperusteista tiemaksumallia parempi. Suomen tulee yhteistyössä vaikuttaa siihen, että tiemaksujen keruun periaatteet säilyvät kansallisessa päätöksenteossa. Meidän tulee myös vaikuttaa liikkuvuuspaketin painotuksiin tuomalla voimakkaasti esiin tarve rajoittaa tulevaisuudessakin kuljetusten lukumäärää, sillä ulkomaisilla kuorma-autoilla suoritettava kabotaasi on tarkoitettu tilapäiseksi tavaraliikenteeksi.

SKAL suoritti liikennelaskennan 13.6. klo 12.00 ja 14.6. klo 12 välisenä aikana seitsemässä eri mittauspisteessä. Vuosaaren liikennemäärät saatiin Helsingin Sataman tilastoista, ja luvut ovat mukana kokonaistarkastelussa. Vuosaaressa ulkomaisen kaluston osuus oli 10,4 % (v. 2012: 9 %). Lisäksi Venäjälle suuntautuva liikenne Vaalimaan rajanylityspaikalla saatiin erikseen Tullin tilastoista, ja se ei ole mukana kokonaistarkastelussa. Vaalimaan raja-aseman tuntumassa ulkomaisen liikenteen osuus oli 97 % (v. 2012: 94 %).

Oulu

• VT8, Limingan      liikenneympyrä

Turku–Pori -alue

• Naantalin satama
• Turku, Suikkilantien ja      Rautatehtaankadun risteys
• Pori, Helsingintien ja      Tampereentien risteys

Jyväskylä

• VT4 ja VT9, Kanavuoren      liikenneympyrä

Itä-Suomi

• Juva, VT5, Vehmaan      risteys
• Ristiina, VT13–VT15      risteys

Erikseen lasketut:

• Vuosaaren satama (lähde:      Port of Helsinki) – mukana kokonaistarkastelussa
• Vaalimaa (lähde: Tulli      Vaalimaa) – ei mukana kokonaistarkastelussa

*Kabotaasi = toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulleen kuljetusyrityksen kuorma‐autolla voidaan suorittaa enintään kolme maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä Suomeen päättyneen kansainvälisen kuljetuksen jälkeen. Kuljetus on laiton, jos kabotaasikuljetuksia suoritetaan sallittua enemmän tai jos kuljettajalla ei tarkastushetkellä ole esittää kansainvälistä rahtikirjaa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 5 300 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi

Lisätietoja:

Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL puhelin 040 502 8181
Petri Murto, johtaja, SKAL, puhelin 040 762 2140
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 5060 131

Rakennustyö Puistokadulla sulkee ajokaistan 19-22.6.2017 numeron 7 kohdalla. Vasemman puoleinen ajokaista ja kevyenliikenteen väylä suljettu liikenteeltä. Paikalla poikkeava nopeusrajoitus 30 km/h. Työmaa merkitty liikenne opasteilla, työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Päällystystyö sulkee Jaanin- ja Helsinginkadun liittymät 19-20.6.2017 klo 18.00-6.00. Paikalla liikenneopasteet ja tarvittaessa liikenteen ohjaajat. Työkoneita liikenteen seassa.

Helsingissä keskustan alueella on kolme lentokieltoaluetta. Nämä koskevat kaikkea ilmailua, myös droneja. Kieltoalueet merkitään kesän 2017 aikana erityisillä kylteillä.

Helsingin keskustan lentokieltoalueet on perustettu vuonna 2015 yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta keskeisille alueille, mutta tieto alueiden olemassaolosta on ollut tähän asti huonosti saatavilla drone-lennättäjille. Kylttien asentamisen tavoitteena onkin lisätä tietoisuutta lennättäjien keskuudessa.

”Dronejen myynti on kasvanut valtavasti ja sen myötä myös harrastajien lukumäärät. Myös turistit käyttävät droneja pääasiassa kuvaamiseen. Harrastajat ja turistit eivät yleensä tunne ilmailun sääntelyä eivätkä siten välttämättä tiedä ilmailun kieltoalueista”, kertoo Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola: ”Vastaavanlaisia no drone zone -kylttejä on jo käytössä mm. USAssa ja Singaporessa. Suomessakin kyltit ovat englannin kielisiä, koska alueilla liikkuu paljon myös ulkomaalaisia turisteja.”

”Tällaisia lentokieltoalueita voidaan perustaa silloin, kun se on tarpeellista pelastustehtävien, valtion johtamisen, maanpuolustuksen, rajavalvonnan tai varautumisen kannalta tärkeiden kohteiden ja alueiden yläpuolella”, tarkentaa Hannola.

Lennättäminen kieltoalueella voi johtaa dronen takavarikkoon

Poliisi valvoo lentokieltojen noudattamista normaalin partioinnin yhteydessä. Lisäksi käytössä on teknisiä apuvälineitä valvonnan suorittamiseen. Jos alueella lennättää ilman asianmukaista poikkeuslupaa, voi seurauksena olla lainmukainen rangaistus, ja lisäksi poliisi voi takavarikoida lennokin.

”Poliisi tulee jatkossa puuttumaan lentokieltoalueilla tapahtuviin luvattomiin lennätyksiin aiempaa tarkemmin”, kertoo ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta.

Lennättäminen sallittua erillisellä poikkeusluvalla

Trafi voi erityisistä syistä myöntää luvan dronejen lennättämiseen ilmailun kieltoalueilla. Kieltoalueita ovat Meilahden, Munkkiniemen ja Kruununhaan lisäksi Luonnonmaa, Kilpilahti, Loviisa, Olkiluoto ja Hahikivenniemi.

Lupa voidaan myöntää kausiluonteisena maksimissaan kuluvan kalenterivuoden ajaksi. ”Tällaisia kausilupia voidaan myöntää esim. mediataloille Kruununhaan alueelle, jossa on usein erilaisia yleisötapahtumia Senaatintorilla ja Kauppatorilla”, kertoo Hannola.

”Yksittäisiä lupia myönnetään silloin, kun lennättäjälle tulee yksittäinen tarve lennättämiseen kieltoalueella. Yksittäiset luvat myönnetään aina tapauskohtaisesti”, tarkentaa Hannola.

Kausilupaa tulee hakea Trafilta viimeistään 7 arkipäivää ja yksittäistä lupaa viimeistään 3 arkipäivää ennen aiottua toiminnan aloitusta kieltoalueella.

Poikkeusluvan saaneiden lisäksi tietyt viranomaiset, esimerkiksi poliisi, saavat lennättää miehittämättömiä ilma-aluksiaan lentokieltoalueilla.

Kylttien asentaminen on Trafin, Poliisihallituksen, Helsingin poliisin ja Helsingin kaupungin yhteishanke.

Kieltomerkeillä merkatut alueet ovat ilmailun kieltoalueita, jotka on asetettu valtioneuvoston asetuksella 614/2015.

Lisätietoja

Trafi

johtava asiantuntija Jukka Hannola, jukka.hannola@trafi.fi, p. 029 5347 063, 040 687 0456. Twitterissä https://twitter.com/JukkaHannola

Poliisihallitus

ylikomisario Sami Hätönen, sami.hatonen@poliisi.fi, p. 029 5483 428, 040 836 4895. Twitterissä www.twitter.com/samihatonen

Liikennevirasto peruskorjaa Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevan Markkulan alikulkusillan tänä kesänä. Korjaustyöt tehdään pääosin 23.6.–4.8.2017 välillä ja ne vaikuttavat liikenteeseen valtatiellä 9.

Korjaustöiden takia sillan alittavalle valtatie 9:lle on luvassa tilapäisiä liikennejärjestelyjä elokuun alkupuolelle asti. Työmaa-alueella nopeusrajoitus lasketaan 50 kilometriin tunnissa. Liikennettä joudutaan ajoittain myös pysäyttämään.

Vuonna 1975 valmistunut Markkulan alikulkusilta lukeutuu Suomen pisimpiin rautatiesiltoihin. Sillan korjaustyöt on ajoitettu Jämsänkoski–Jyväskylä-rataosuuden junaliikennekatkon yhteyteen.

Lisätietoa:

projektipäällikkö Mikko Heiskanen, p. 029 534 3808 tai etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Ratatyöt keskeyttävät pääradan junaliikenteen kokonaan Riihimäen ja Tampereen välillä juhannuksena. Liikennekatkoksia on myös luvassa Turku–Toijala, Tampere–Seinäjoki, Tampere–Jämsä sekä Jyväskylä–Jämsänkoski -rataosille. VR korvaa osan junavuoroista linja-autokyydeillä.

Junaliikenne on poikki juhannusaatosta 23.6. klo 12.00 alkaen sunnuntaihin 25.6. noin klo 12.00 saakka seuraavilla rataosilla:

Riihimäki–Tampere-rataosalla uusitaan asetinlaitteita, mutta korjataan myös ratasiltoja Lempäälässä sekä Toijalassa. Toijalassa korjataan lisäksi asematunnelia juhannuksen aikana.

Turku–Toijala-rataosalle rakennetaan Kyrön uutta alikulkusiltaa.

Tampere–Seinäjoki-rataosan Karhejärven ja Sisätön liikennepaikoilla uusitaan vaihteita.

Tampere–Jämsä-rataosalla on kaksi työmaata. Tampere–Orivesi -välillä korjataan Vuohenojan ratasiltaa ja Orivesi–Jämsä -välillä Oinasjoen ja Sulunjärven ratasiltoja.

Liikenteessä on vuorokauden totaalikatkot seuraavilla väleillä:

Kokkola–Oulu -välillä tehdään turvalaitetöitä juhannuspäivän 24.6. ajan. Samasta syystä Ylivieska–Iisalmi -osuus on tuolloin suljettu.

Oulu–Kontiomäki-rataosalla Muhoksen liikennepaikalla tehdään juhannusaatosta 23.6. juhannuspäivään 24.6. vaihteiden vaihtoa sekä raiteistomuutoksia.

VR tiedottaa omissa kanavissaan matkustajille aiheutuvista muutoksista.

Jämsänkoski–Jyväskylä -välin totaalikatko kestää kuusi viikkoa

Juhannusaattona 23.6. alkaa lisäksi kuuden viikon totaalikatko Jämsänkoski–Jyväskylä-rataosalla. Pitkän liikennekatkon aikana korjataan Lahdenvuoren, Paasivuoren, Matomäen sekä Keljonkankaan tunneleita, Markkulan ratasiltaa ja tehdään sähköradan kunnossapitotöitä.

Junaliikenne Jämsänkosken ja Jyväskylän välillä alkaa uudelleen perjantaiaamuna 4.8.2017.

Lisätietoja:

Ratatyökoordinaattori Juha Kröger, p. 029 534 3853, etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi

Suuret purjelaivat saapuvat Tall Ships Races -tapahtuman myötä Turkuun 20. - 23.7. Suuret purjelaivat saavat Utöstä luotsin matkaansa avustamaan alukset paikoilleen Aurajoelle.

Tarjoamme median edustajille mahdollisuuden tutustua luotsien työhön jo etukäteen torstaina 29.6. klo 11.30 – 19. Löydät tarkempaa tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumislomakkeen seuraavasta linkistä:

https://finnpilotinfo.fi/kutsut/tall-ships-races-turku-2017/

Voit myös kysyä lisätietoa osoitteesta: sari.turkkila@finnpilot.fi

Tervetuloa!

Finnpilot Pilotage Oy

Kesän vilkkain matkustusviikko on käsillä: VR kuljettaa juhannuksen viettoon ja takaisin kaikkiaan noin satatuhatta matkustajaa. Aikatauluissa on juhannuksena muutoksia ja liikenteen hiljennyttyä juhannusaatoksi ja -päiväksi urakoidaan rataverkolla Liikenneviraston mittavia parannustöitä. Junia korvataan silloin busseilla.

Juhannuksen menoliikenne painottuu torstai-iltapäivään 22.6. Liikenne vilkastuu alkuiltapäivästä ja kaikkiaan juhannuksen viettoon matkaa aatonaattona yli 40 000 matkustajaa. Eniten matkustetaan Helsingistä Joensuun ja Kuopion sekä Oulun, Jyväskylän ja Vaasan suuntiin. Paluuliikenne painottuu samoille reiteille sunnuntaina 25.6. ja on hiukan menoliikennettä rauhallisempaa.

Menoliikenteen vilkkaimmat iltapäivälähdöt sekä torstain 22.6. yöjunat ovat jo lähes täynnä mutta yksittäisiä paikkoja juniin löytyy vielä. Paluuliikenteessä sunnuntaina 25.6. on vielä tilaa. Iso osa lipuista on varattu jo hyvissä ajoin etukäteen.

Liikenne hiljenee juhannusaatoksi ja -päiväksi

Juhannuksena junaliikenteessä on muutoksia. Yöjunat eivät kulje lainkaan juhannusaattona ja -päivänä. Katso kauko- ja lähiliikenteen poikkeukset alta. Tiedot junista löydät myös matkahausta vr.fi-sivustolla.

Kaukoliikenne

· Torstaina 22.6. ajetaan perjantai-aikataulujen mukaan. Lisäksi Kolarin ja Helsingin välille on lisätty yksi yöjuna.
· Perjantaina 23.6. ajetaan pääosin lauantai-aikataulujen mukaan. Osa päiväjunista on peruttu eikä yöjunia ajeta. Osalla reiteistä on myös lisäjunia: Helsingistä Moskovaan ja Oulusta Tampereelle.
· Juhannuspäivänä 24.6 ajetaan pääosin sunnuntai-aikataulujen mukaan. Osa päiväjunista on peruttu eikä yöjunia ajeta. Osalla reiteistä on myös lisäjunia.
· Sunnuntaina 25.6 on pääosin sunnuntailiikenne. Osa päiväjunista on peruttu.

Lähiliikenne

· Torstaina 22.6. ajetaan perjantai-aikataulujen mukaan.
· Perjantaina 23.6. ajetaan lauantai-aikataulujen mukaan.
· Lauantaina 24.6. ajetaan sunnuntai-aikataulujen mukaan.
· Sunnuntaina 25.6. ajetaan normaalisti sunnuntai-aikataulujen mukaan.
· Riihimäki-Tampere-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. klo 12 sunnuntaihin 25.6. klo 12 asti.

Juhannuksena laajasti ratatöitä – junia korvataan busseilla

Juhannuksena eri puolilla Suomea tehdään jokakesäiseen tapaan Liikenneviraston urakoimia ratatöitä, jotka vaikuttavat eniten pääradan liikenteeseen. Ratatyöt keskittyvät juhannusaatolle ja -päivälle, kun liikenne on hiljaisinta ja matkustajia vähän liikkeellä. Ratatyöt käynnistyvät juhannusaattona pe 23.6. klo 12, kestäen sunnuntaihin 25.6. klo 12 asti. Useilla reiteillä junia korvataan busseilla.

· Tampere-Helsinki-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. klo 12 sunnuntaihin 25.6. klo 12 asti. Lähijunat liikennöivät Riihimäki-Helsinki-välillä.
· Tampere-Turku-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. kello 11 sunnuntaihin 25.6. kello 12 asti.
· Tampere-Seinäjoki-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. klo 20.40 sunnuntaihin 25.6. klo 09.00 asti.
· Tampere–Pieksämäki-välillä ja Tampere-Keuruu-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. klo 12 sunnuntaihin 25.6. klo 12 asti.
· Iisalmi-Ylivieska-välillä junat korvataan busseilla lauantaina 24.6.
· Seinäjoki-Oulu-välillä junat korvataan busseilla lauantaina 24.6.
· Kajaani-Oulu-välillä junat korvataan busseilla perjantaista 23.6. klo 12 sunnuntaihin 25.6. klo 10 asti.
· Juhannuksena alkaa myös kuusi viikkoa kestävät ratatyöt Jämsän ja Jyväskylän välillä. Niistä löydät lisätietoa täältä.

Ratatöiden vuoksi myös Tampereen asema-aukio suljetaan henkilöautoilta ja takseilta juhannuksena pe 23.6 klo 10 - su 25.6 klo 12.  Asema-aukio varataan kokonaisuudessaan junia korvaaville busseille, joten muu liikenne ohjataan muualle.

Juhannuksena on VR:n opastajia neuvomassa ja auttamassa matkustajia löytämään oikeat junat ja/tai bussit Helsingin, Tampereen, Riihimäen, Jyväskylän ja Turun asemilla.

Lisää kesän ratatöistä voit lukea täältä. 

Katso Liikenneviraston tiedote juhannuksen ratatöistä täältä. 

CGI on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä toimeksiannon selvittää virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden vaikutuksia ministeriön koko toimialalle. Selvitys valmistuu kesällä 2017.

Virtuaalitodellisuudella (VR, virtual reality) tarkoitetaan tietokonesimulaation avulla luotua keinotekoista ympäristöä. Lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) sovelluksissa näkyvään todellisuuteen lisätään esimerkiksi hologrammein tietoa ja kuvia.

Liikenne- ja viestintäministeriön CGI:ltä tilaama konsultointityö sisältää selvityksen ja analyysin, mitä virtuaalinen ja lisätty todellisuus ministeriön toimialalla voi tarkoittaa, millaisia toimijoita alalla on ja millaisia ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa on tarjolla.

”On hienoa, että liikenne- ja viestintäministeriö on tunnistanut uusien teknologioiden merkityksen toimialalleen. Ministeriö pääsee selvitystyössämme hyödyntämään koko globaalin verkostomme VR- ja AR-asioiden osaamista ja näkemystä”, kertoo CGI:n digitaalisten tuottavuusratkaisujen johtaja Sami Isoherranen.

Raportissa otetaan huomioon VR- ja AR-teknologioiden vaikutukset laajasti ministeriön koko toimialalle, erilaisista liikenteen ja kulkemisen muodoista verkkotoimintaan ja -viestintään. Selvitys tuotetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ministeriön kanssa, ja uusia todellisuuksia lähestytään konkreettisten käyttötapausten kautta. Työhön osallistuu CGI:n asiantuntijoita myös Hollannista ja Ruotsista.

”VR- ja AR-teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia, ja on selvää, että niillä on isoja vaikutuksia meidänkin hallinnonalallemme. Selvitys auttaa tunnistamaan lähivuosien toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittavia kehittämiskohteita”, toteaa yli-insinööri Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisätietoa

Sami Isoherranen
johtaja, digitaaliset tuottavuusratkaisut, CGI Next
+358 40 723 3515
sami.isoherranen@cgi.com

www.cgi.fi/lisatty-todellisuus

Media

Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Kuvia AR-laseista mediakäyttöön (jpg):

https://1drv.ms/f/s!AvSUjCy7IC08lXSveiXnaahaCHlU