Ensi viikolla postilaista äänestävät kansanedustajat päättävät postipalvelujen ja postin työntekijöiden tulevaisuudesta. Kansanedustajien vastuulla on arviolta 2500–3000 työpaikkaa, postin kulkunopeus ja kansalaisten yksityisyyden suoja. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn XXV liittokokous vetoaa voimakkaasti kansanedustajiin postilakiesityksen hylkäämiseksi.
Postilakiesityksen mukaan kirjeen kulkunopeutta esitetään hidastettavaksi niin, että kirjeet voisivat kulkea viikon suuntaansa ja postia jaettaisiin kaupungeissa vain kolmena päivänä viikossa. Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella on paljon suuremmat vaikutukset koko postinkulkuun ja alan työpaikkoihin kuin yleisesti ymmärretään.
Nykyisen lain mukaan esimerkiksi keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, luottokorttien, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden.
Kansalaiset eriarvoisessa asemassa
Postilakiesitys asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. PAUn mukaan se on EU:n postidirektiivin ja perustuslain vastainen. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa.
Postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Tästä on poikkeamismahdollisuus vain erityisissä olosuhteissa. Suomella ei ole mitään perustetta poiketa direktiivin edellyttämästä keräily- ja jakelutiheydestä nykyistä laajemmin.
Paluu menneisyyteen
Lakiesityksen mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä olisi täysin kohtuutonta. Se tarkoittaisi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja postinsaajalle epäselvyyttä siitä, kuka postin missäkin jakaa.
Pakkokilpailutus tarkoittaisi itse asiassa paluuta 1930-luvulle, jolloin jakelureitit huutokaupattiin maalaiskirjeenkantajille. Halvimman tarjouksen tehnyt voitti. Sittemmin eduskunta päätti ottaa maaseudun postinjakajat normaaliin palvelussuhteeseen. Nyt halutaan palata ajassa taaksepäin.
Miksi Postin, jonka keskeisin tehtävä ja osaamisalue on postinjakelu, pitäisi luopua siitä ja antaa työ muiden tehtäväksi lain pakottamana? Tämä on täysin järjetöntä.
Lakiesityksessä turvallisuusriskejä
Uudessa postilakiesityksessä Postin tulisi luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot.
Osoitetietojen luovutukseen liittyy turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saisi sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne.
Uudessa postilaissa on kyse myös kansallisesta turvallisuudesta. Eduskunnan puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan huhtikuussa, että poikkeusolojen tehtäviin liittyviä velvoitteita ei postilakiesityksessä ole riittävästi otettu huomioon. Valiokunta painotti, että kriisiaikaa silmällä pitäen on oltava etukäteen sovitut ja toiminnallisesti kestävät mallit koko valtakunnan alueella sen varmistamiseksi, että postin ripeä jakelu voidaan hoitaa myös poikkeusoloissa.
Heidi Nieminen jatkaa PAUn puheenjohtajana
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn XXV liittokokous valitsi yksimielisesti Heidi Niemisen, 37, liiton puheenjohtajaksi. Nieminen on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2014. PAUn liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin sanomalehdenjakelun ja varastoalan pääluottamusmies Pertti Miettinen, 49.
Lisätietoja: Heidi Nieminen, puheenjohtaja, puh. 050 340 3217