Liikennevirasto on julkaissut selvityksen, joka kokoaa yhteen liikenteen ja väylänpidon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvät painopisteet, tavoitteet ja keinovalikoiman. Ilmastonmuutoksen hillintä on korostunut Liikenneviraston työssä entisestään Pariisin ilmastosopimuksen, Euroopan komission ja viimeisimpänä kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden myötä. Asetettuihin päästövähennystavoitteisiin pääseminen edellyttää laajan keinovalikoiman käyttöönottoa.
Toissa viikolla julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan koko liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.
Liikenneviraston selvityksessä keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keskeisiin painopistealueisiin. Niitä ovat käyttövoimat, kulkutapa- ja kuljetusmuotojakauma, henkilö- ja tavaraliikenteen energiankulutus ja energiatehokkuus.
Vaikka liikenneväylien rakentamisella ja kunnossapidolla näyttäisi olevan pienempi merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kuin liikenteellä, kantaa Liikennevirasto isona infraomaisuuden haltijana vastuunsa myös liikenneväylien energiatehokkuuden parantamisesta.
"Liikenneviraston merkittävimmät vaikuttamiskeinot liittyvät kulkutapa- ja kuljetusmuotojakaumaan sekä liikenneväylien ja liikenteen energiatehokkuuteen.", toteaa selvityksen projektipäällikkönä toiminut kehityspäällikkö Asta Tuominen.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olleet keskeinen osa Liikenneviraston ympäristötavoitteita ja päivittäistä työtä jo aiemmin. Perinteisten keinojen, kuten huonokuntoisten väylien parantamisen ja väyläverkon kehittämisen rinnalle ovat tulleet digitalisaation ja teknologian kehittymisen mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi älyväylä -hankkeen tavoitteena on tuottaa työkaluja meriliikenteen kuljetustehokkuuden optimointiin. Junaliikenteen energiatehokkuutta parannetaan reaaliaikaista liikenteen optimointia kehittämällä. Liikennejärjestelmätyön ja liikkumisen ohjauksen sekä joukkoliikenteen kehittämisen merkitys korostuu entisestään kestäviin kulkutapavalintoihin vaikuttamisessa.
"Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinovalikoima on niin laaja, että se koskettaa lähes jokaista liikennevirastolaista ", Tuominen kertoo.
Liikenneviraston selvitys on luettavissa verkossa: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2016_kestavampaa_liikennetta_web.pdf
Lisätietoja:
Asta Tuominen, kehityspäällikkö, Liikennevirasto
puh. 029 534 3918
etunimi.sukunimi(at)liikennevirasto.fi